Aivojen aktivointi

Aivot muokkaantuvat läpi elämän. Aina on hyvä aika aloittaa ja tehdä asioita, jotka pitävät aivomme hyvässä kunnossa. Tärkeää on muistaa kuormituksen ja palautumisen tasapaino arjessa. Haastava ja vaativa tekeminen tarvitsee vastapainoksi rentoutumista ja lepoa. Itselle mieluisa tekeminen, positiiviset kokemukset ja yhdessä tekeminen pitävät mielialan virkeänä.

Opettele uutta ja aktivoi jo opittua

Uuden oppiminen luo uusia hermosolujen yhteyksiä ja vanhojen asioiden kertaus vahvistaa jo aiemmin muodostuneita verkostoja. Koulutuksen on tutkimuksissa havaittu ylläpitävän aivojen toimintakykyä kompensoimalla ja hidastamalla Alzheimerin taudin oireiden kehittymistä. Hyvin verkottuneet aivot ovat siis vastustuskykyisemmät muistisairauksien aiheuttamille muutoksille.

Hyvä ja huono stressi

On olemassa kahdenlaista stressiä. Hyvä stressi on siedettävää ja lyhytkestoista. Se virittää, energisoi ja auttaa selviytymään arjen tilanteista. Pitkittyessään stressi muuttuu haitalliseksi, huonoksi stressiksi. Huono stressi vaikuttaa keskittymiseen, asioiden mieleen painamiseen ja keskittymiseen. Pitkäaikaiselle stressille altistuminen heikentää sekä vastustuskykyämme että vahingoittaa muistiin liittyviä toimintoja aivoissamme.

Palautumiselle on hyvä antaa aikaa ja miettiä keinoja stressin välttämiseksi. Hyviä palautumiskeinoja voivat olla esimerkiksi liikunta, musiikki, tai erilaiset levon ja rentoutumisen muodot. Jos päivä sisältää paljon aktiviteettejä tai vaativia työtehtäviä, tarvitsevat aivot ja keho vastapainoksi rentoutumista, lepoa sekä riittävästi yöunta.

Sosiaalinen aktiivisuus ja mielen hyvinvointi

Sosiaalisen aktiivisuuden tiedetään olevan tärkeää aivoterveydelle. Se edistää aivojen terveyttä muun muassa auttamalla hallitsemaan stressiä ja ehkäisemällä masentuneisuutta. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät harrastukset, kulttuuri ja liikunta piristävät mieltä sekä virkistävät aivoja ja muistia.

On hyvä erottaa toisistaan yksin oleminen ja yksinäisyyden tunne. Vaikka monet meistä kaipaavat myös yksin oloa, toisten ihmisten seura saa aivoisamme aikaan monenlaista aktivoitumista. Yhteenkuuluvuuden tunne ja älylliset ja fyysiset virikkeet vähentävät kognitiivista (eli tiedonkäsittelyn) heikentymistä ja muistisairauksien riskiä.

Mielen hyvinvoinnilla on suuri merkitys aivojemme terveydelle. Vaikka elämä tuo mukaaaan myös haasteita, voimme edistää erilaisilla arjen valinnoilla ja rutiineilla mielen ja kehon tasapainoa. Ravinto, riittävä uni ja toisen kanssa oleminen, ilojen ja surujen jakaminen, sekä yhdessä tekeminen tukevat mielen hyvinvointia. Apua ja vertaistukea kannattaa aina hakea, jos tilanteet tuntuvat yksin liian raskailta.