Tuore hallitusohjelma sisältää useita muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä kannalta myönteisiä kirjauksia. On hyvä, että hallitus on tunnistanut kotihoidon kriisiytyneen tilanteen ja nostanut sen ratkaisemisen yhdeksi kiireelliseksi toimeksi. Monipuolisia toimia todella tarvitaan heti. Samoin henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat perusedellytyksiä turvallisten ja laadukkaiden palveluiden toteutumiselle. Kääntäen henkilöstöpula jatkuessaan vaarantaa lähes kaikki muut hyvätkin toimet. Hallitus tekee sekä pitkän että lyhyen aikavälin toimia ja mm. käynnistää Hyvän työn ohjelman sekä varaa siihen myös resursseja.
Hallitusohjelmassa on mainittu terveyden edistämisen määräraha ikääntyneiden toimintakyvyn ja kotona asumisen tukemiseksi. Erityisesti muistisairautta sairastavat kotona asuvat hyötyvät niin ikään ohjelmaan nostetusta ryhmämuotoisesta päivä- ja päiväkeskustoiminnasta. Perhehoidon lisääminen on kannatettava tavoite.
Muistiliitto korosti kotona asumista tukevia toimia omissa hallitusohjelmatavoitteissaan, samoin tarvetta omaishoidon kriteerien yhdenmukaistamiseen ja omaishoitajien tukemisen kehittämiseen. On hyvä, että omaishoitajien aseman parantaminen näkyy ohjelmassa, samoin toimet omaishoidon ja työssä käymisen yhteensovittamiseksi ilahduttavat.
Samaan aikaan sote-palveluihin kaavaillut suuret säästöt herättävät kysymyksen, miten palveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta voidaan aidosti parantaa, jos resursseja samaan aikaan pienennetään voimakkaasti.
Muistisairaus on yksi kansansairauksista, vaikka sitä ei hallitusohjelmassa ei ole erikseen mainittu. Myönteistä kuitenkin on painotus terveyden edistämiseen, kansansairauksien ennaltaehkäisyyn ja riskitekijöihin vaikuttamiseen. Poikkihallinnollinen, yhdessä järjestöjen kanssa toteutettava kansallinen terveys – ja hyvinvointiohjelma ansaitsee kiitoksen ja Muistiliitto osallistuu työhön mielellään.
Vammaispalvelulain voimaantulon siirtäminen ja lain avaaminen uuteen valmisteluun on pettymys. Uuden lain soveltamisala on nyt YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen sekä sopimuksessa olevan vammaisuuden kehittyneen määritelmän mukainen eikä sitä tule muuttaa. Hallituksen tulee turvata jokaisen vammaisen osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa ja sen vammaispalvelulaki erityislakina nyt tekee.
Myönteistä on, että hallitus kiinnittää palveluissa huomiota niiden saavutettavuuteen, esteettömyyteen ja selkokielisyyteen. Vaihtoehtoisten palvelukanavien varmistaminen digitaalisten palveluiden rinnalla on myös tärkeä kirjaus.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitukseen hallituskauden loppupuolelle suunnitellut 100 miljoonan euron leikkaukset aiheuttavat suurta huolta. Lähivuosina palvelutarve tulee joka tapauksessa kasvamaan pitkäikäisyyden lisääntyessä yhteiskunnassa. Järjestöjen vastuulla on paljon neuvontaa, ohjausta ja tukea, jota mikään muu taho ei tarjoa esimerkiksi muistisairautta sairastaville.
Järjestöt kiinnittävät paljon huomiota toiminnan tavoitteellisuuteen, tuloksiin vaikutuksiin ja kustannustehokkuuteen. Leikkaukset vähentävät suoraan sairastuneiden, vammaisten tai eri elämäntilanteissa olevien saamaa tukea ja supistavat terveyttä edistävää työtä eivätkä lopulta säästä yhteiskunnan voimavaroja vaan tulevat kalliiksi. Siksi leikkaukset on syytä perua.
Kirjoittaja:
Yhteiskuntasuhteet, vaikuttaminen, yritysyhteistyö
