Liikkuminen

Liikkuminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Monipuolisen liikuntaharjoittelun tulisi olla säännöllinen osa muistisairaan henkilön arkea. Muistisairauden alkuvaiheessa saa ja kannattaa jatkaa tuttuja harrastuksia ja liikkumistapoja. Liikuntaharjoittelu edistää aivoterveyden lisäksi fyysistä toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä arkisista toimista.

Monipuolinen liikunta ja aktiivinen arki tukevat muistisairaan omatoimista elämää. Hyvä toiminta- ja liikkumiskyky mahdollistavat muun muassa erilaisiin harrastuksiin osallistumisen ja itselle tärkeiden asioiden toteuttamisen. Läheiseltä ja ammattilaiselta saatu kannustus tukee muistisairaan henkilön liikkumista ja auttaa löytämään hänelle sopivia, turvallisia ja mielekkäitä liikuntamuotoja.

Liikkuminen lisää aivojen verenkiertoa, mikä uudistaa aivosolujen välisiä yhteyksiä ja tehostaa niiden toimintaa.

Liikkuminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Liikkuminen aktivoi aivoja samalla tapaa kuin sosiaalinen yhdessäolo, ristikot ja musisointi. Liikkuminen lisää aivojen verenkiertoa, mikä uudistaa aivosolujen välisiä yhteyksiä ja tehostaa niiden toimintaa. Tämä on tärkeää muistijälkien syntymisen ja säilymisen kannalta.

Liikkumisen hyötyjä muistisairaalle henkilölle

  • edistää fyysistä toimintakykyä ja omatoimisuutta
  • vähentää kaatumisriskiä
  • virkistää muistia
  • vilkastuttaa aivojen verenkiertoa
  • aktivoi aivosoluja
  • kasvattaa aivojen muistikeskuksen eli hippokampuksen kokoa
  • luo uusia hermoyhteyksiä muistille ja oppimiselle tärkeillä aivoalueilla
  • hidastaa jo alkaneen muistisairauden etenemistä.

Liikkuminen tekee hyvää sydämelle, unelle ja mielelle. Se vähentää riskiä sairastua muun muassa korkeaan verenpaineeseen, tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Lisää tietoa liikkumisen vaikutuksista kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille löydät UKK-instituutin verkkosivuilta.

Terveyden kannalta riittävä liikkumisen vähimmäismäärä on koottu UKK-instituutin julkaisemiin liikkumisen suosituksiin. Liikkumisen suositukset soveltuvat ohjenuoraksi myös muistisairaalle henkilölle silloinkin, jos toimintakyky on alentunut tai käytössä on liikkumisen apuvälineitä, kuten kävelykeppi tai rollaattori. Löydät työikäisten ja yli 65-vuotiaiden sekä soveltavat liikkumisen suositukset UKK-instituutin verkkosivuilta.

Tukea ja neuvontaa liikkumiseen voi saada oman kunnan liikuntapalveluista. Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä esimerkiksi silloin, kun kaatumiset, eksyminen tai liikunnan aiheuttama kipu aiheuttavat huolta. Tietoa oman kuntasi mahdollisista liikuntaneuvontapalveluista löydät Liikuntaneuvonta.fi-verkkosivustolta.

Arkiaktiivisuus

Arkiaktiivisuutta ovat päivittäiset toimet sekä kodissa ja sen ulkopuolella tapahtuvat arkirutiinit. Aktiivinen elämäntapa auttaa pitämään yllä toimintakykyä, liikkumiskykyä ja omatoimisuutta. Arkiaktiivisuutta voi lisätä vaihtamalla asentoa mahdollisimman usein, nousemalla ylös tuolista tai pitämällä taukojumppaa.

Arkiaktiivisuutta ovat esimerkiksi:

  • kotityöt
  • pukeutuminen
  • kaupassa käynti
  • pihatyöt
  • ulkoilu.

Lisää tietoa arkiaktiivisuudesta löydät Muistiliiton Aktiivinen arki tuo voimaa ja virkeyttä -materiaalista.

Liikuntaharjoittelu

Monipuolisen liikuntaharjoittelun tulisi olla säännöllinen osa muistisairaan henkilön arkea. Muistisairauden alkuvaiheessa saa ja kannattaa jatkaa tuttuja harrastuksia ja liikkumistapoja. Liikuntaharjoittelu edistää aivoterveyden lisäksi fyysistä toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä arkisista toimista.

Liikuntaharjoittelun tulee sisältää kestävyyskuntoa, lihasvoimaa ja tasapainoa harjoittavia, turvallisia ja asteittain haastavampia ja kuormittavampia harjoitteita. Säännöllinen ja monipuolinen liikuntaharjoittelu vähentää myös muistisairaan kaatumisriskiä.

Vahvat alaraajat ja hyvä tasapaino mahdollistavat liikkeelle lähtemisen sekä aktiivisen ja turvallisen arjen.

Muistisairaalle tärkeitä liikuntaharjoittelun muotoja ovat:

  • kestävyysliikunta, kuten kävely, juoksu, uinti ja vesijuoksu
  • lihasvoimaharjoittelu kotona tai kuntosalilla
  • tasapainoharjoittelu, kuten tanssiminen tai luonnossa liikkuminen.

Kaatumisen ehkäisy

Liikkumisen vähentäminen tai sen rajoittaminen ei ole suositeltava kaatumisten ehkäisykeino. Paikoilleen jääminen ja vähentynyt fyysinen aktiivisuus heikentävät muistisairaan toimintakykyä nopeasti, mikä lisää kaatumisriskiä entisestään.

Jos sinä tai läheisesi on kaatunut viimeisen vuoden aikana, sinulla tai läheiselläsi on tasapaino- ja/tai kävelyvaikeuksia tai kaatuminen huolestuttaa, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen. Kaatumisesta ja sen ehkäisystä löydät lisää tietoa UKK-instituutin Kaatumisseula.fi-verkkosivuilta.

Läheisen näkökulma on tärkeä, kun suunnitellaan yksilöllisiä kaatumisten ehkäisytoimia muistisairaalle henkilölle. Yhteisiin toimenpiteisiin sitoutuminen vahvistaa toivottuja vaikutuksia.

Läheisen rooli

Läheisellä on keskeinen rooli muistisairaan arkiaktiivisuuden ja säännöllisen liikuntaharjoittelun toteutumisessa. Läheinen voi kannustaa, motivoida ja rohkaista muistisairasta liikkumaan.

Muistisairaan toiveita kuuntelemalla läheinen voi auttaa löytämään sopivia liikkumismahdollisuuksia ja mahdollistaa niihin osallistumisen. Läheisen ja muistisairaan yhteiset liikuntahetket ovat myös hyvä tapa lisätä liikettä muistisairaan elämään.

Läheisen roolista voit lukea lisää Muistiliiton Aktiivinen arki tuo voimaa ja virkeyttä -materiaalista.

Vinkkejä ammattilaiselle

  • Säännöllinen liikunta on osa muistisairauksien ehkäisyä, hyvää hoitoa ja kuntoutusta.  Liikuntaharjoittelun onnistumisessa tärkeää on muistisairaan hyvä kohtaaminen.
  • Toimintakyvyn kannalta olennaista on, että liikunta ja fyysinen aktiivisuus jatkuu keskeytyksettä myös sairauden toteamisen jälkeen.
  • Muistisairaan liikuntasuunnitelmaa laadittaessa toimintakykyä tulee arvioida ja havainnoida yksilöllisesti. Harjoitteiden yksilöllinen suunnittelu korostuu, mitä pidemmälle muistisairaus etenee. Suunnitelman sisällön tulee olla mahdollisimman konkreettinen ja harjoitteiden tulee olla muistisairaan arkeen liittyviä ja hänelle merkityksellisiä.
  • Liikuntasuunnitelmaa tehdessä on tärkeää ottaa muistisairas ja läheinen mukaan suunnitteluun ja huomioida heidän toiveensa.
  • Muistisairas tarvitsee usein aktiivista ohjausta ja kannustusta.  Harjoittelun aikainen aktiivinen läsnäolo, kuuntelu ja havainnointi auttavat ratkaisemaan muistisairaan osallistumista tai harjoittelua estäviä tekijöitä, kuten kipua, väsymystä tai harjoittelutilaan liittyviä haasteita.
  • Ammattilaisen on olennaista tuntea omalle alueelle mahdollisesti luotu liikkumisen palvelupolku. Muistisairaan toimintakyvyn muuttuessa hänet tulee ohjata sopivan liikuntapalvelun pariin, ilman, että harjoitteluun tulee pitkiä keskeytyksiä.