Monikulttuurisuus

Suomi muuttuu yhä monikultturisemmaksi yhteiskunnaksi. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ihmisten määrä lisääntyy – myös kasvavassa muistisairaiden joukossa. Etenkin ammattilaisilta vaaditaan uudenlaista osaamista kulttuurienvälisiin kohtaamisiin.

Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset Suomessa 

Suomi muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi yhteiskunnaksi. Maahanmuuttajia saapuu monesta eri maasta ja Suomessa puhutaan yli 160:ä eri kieltä. Syitä maahanmuuttoon on monia. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2022 Suomessa oli melkein puoli miljoona vieraskielistä henkilöä, jolla ei ole äidinkielenä kotimaista kieltä. Tämä on 9 prosenttia Suomen väestöstä.

Ikääntyneillä maahanmuuttajilla tarkoitetaan yleisesti yli 65-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat syntyneet ulkomailla ja jotka ovat muuttaneet Suomeen. Vuonna 2022 Suomessa asui 23 377 yli 65-vuotiasta vieraskielistä, joista suurimmat kieliryhmät olivat venäjä, viro, englanti ja saksa.

Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset muistisairaat

Maahanmuuttajien määrä tulee tulevina vuosina vain lisääntymään samalla kun muistisairaiden määrä kasvaa. Jokaisen muistisairaan kohdalla  yksilölliset tarpeet tulee ottaa huomioon. Kun on kyse Suomeen muuttaneista henkilöistä, kieli- ja kulttuuritaustan vaikutusta ei voi väheksyä. Muistisairaus vaikuttaa kielellisiin toimintoihin, mikä usein  johtaa siihen, että myöhemmin elämässä opittu kielitaito heikkenee ja oman äidinkielen merkitys kasvaa.

Tietoa muistisairauksien esiintyvyydestä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten keskuudessa on vähän, mutta tiedämme, että luku on kasvussa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset muistisairaat ja heidän läheisensä eivät käytä sosiaali- ja terveyspalveluja yhtä paljon kuin kantaväestön ikääntyneet. Tämä voi johtua kielitaidosta, kulttuurieroista ja puutteellisesta tiedosta siitä, miten suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä toimii.

Lue lisää:

Mistä ikääntyneet eri kieli- ja kulttuuritaustaiset ovat kotoisin ja mitkä kieliryhmät ovat edustettuna eri alueilla (Tilastokeskus)

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten muistisairaiden määristä Euroopassa  (EU Atlas: Dementia & Migration –julkaisu)

Tietoa ammattilaisille, jotka työskentelevät eri kieli- ja kulttuuritaustaisten kanssa

Asiakastyö eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa edellyttää ammattilaiselta itsetuntemusta ja kulttuurisensitiivisyyttä. On hyvä muistaa, että me kaikki teemme oletuksia tai arvostelemme asioita omasta kulttuurillisesta taustastamme käsin. Jos näitä stereotypioita ja ennakkoluuloja ei tiedosteta, ne voivat häiritä ja vaikeuttaa asiakastyötä. Toisen taustan kunnioittaminen voi auttaa pitkälle. Tässä yhteydessä käsite kulttuurisensitiivisyys ei tarkoita erillisiä palveluita jokaiselle ryhmälle, vaan se tarkoittaa joustavuutta sopeuttaa palveluita yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Yksi standardoitu lähestymistapa ei sovi yhteen kulttuurien ja kielten monimuotoisuuden kanssa. Sen sijaan on hyvä pysyä avoimena ja uteliaana kulttuurienvälisissä vuorovaikutustilanteissa. Miten ihmiset näkevät muistisairauden omassa kulttuurissaan? Kulttuurisia väärinkäsityksiä voi tapahtua, mutta ne eivät ole maailmanloppu. Perusmyötätunto ja herkkyys toista ihmistä kohtaan ovat tärkeämpiä kuin sujuva kielitaito, etenkin kun on tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on jokin sairaus.

On hyödyllistä perehtyä asiakkaan kulttuurin normeihin, arvoihin ja käytäntöihin, esimerkiksi heidän kommunikaatiotapoihinsa. Tulkkipalvelun avulla voi hakea ammattitaitoista tukea, jos yhteistä kieltä ei ole saatavilla. Joskus jo selkosuomen  käyttö voi  auttaa. Jos on tahtoa, löytyy kyllä keinot toimia.

Maahanmuuttajista voi tuntua hyvin vaikealta lähestyä  paikallisia ammattilaisia. Riittämätön kielitaito, huonot kokemukset menneisyydessä tai tietämättömyys palvelujärjestelmästä voivat olla avun hakemisen vaikeuden takana. Siksi maahanmuuttajiin voi olla tarpeen ottaa paljon aktiivisemmin yhteyttä kuin kantasuomalaisiin. Puhelinsoitto voi toimia paremmin kuin sähköposti.

Työskentely eri kulttuurien ja kielten parissa voi aluksi tuntua pelottavalta. Mutta se on taito, jota voi hioa. Parhaimmillaan se voi olla erittäin palkitsevaa. Vahva ammatillinen pohja muistisairauksissa on erittäin hyvä lähtökohta ihmisten auttamiseen —  mistä tahansa kulttuurista.

Lue lisää:

Muistisairaan maahanmuuttajan hoito -käsikirja (Pohjoismainen hyvinvointikeskus)

Kulttuurisensitiivinen muistityö (Mukes ry)

 

Lisätietoja

Sven Claes
Sven Claes asiantuntija 044 731 3176

Muistiopas-hanke; eri kieli- ja kulttuuritaustaisten muistisairaiden ja läheisten tukeminen, monikulttuurisen muistityön kehittäminen ja vahvistaminen (suomi, svenska, Deutsch, English)

Ida Mitchell
Ida Mitchell hankekoordinaattori 044 727 7401 ida.mitchell@muistiliitto.fi

Muistiopas-hanke; eri kieli- ja kulttuuritaustaisten muistisairaiden ja läheisten tukeminen, monikulttuurisen muistityön kehittäminen ja vahvistaminen (suomi, svenska, English)