Itsemääräämisoikeus
Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan sitä, että ihmisellä on oikeus päättää omista asioistaan niin kauan kuin hän siihen kykenee ja pystyy ymmärtämään päätöstensä merkityksen ja seuraukset.
Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Muita tärkeitä perusoikeuksia ovat esimerkiksi yksityiselämän suoja ja liikkumisvapaus. Myös monet kansainväliset sopimukset edellyttävät esimerkiksi henkilökohtaisen vapauden kunnioittamista. Monet perusoikeuksista toteutuvat juuri itsemääräämisoikeuden kautta.
Itsemääräämisoikeutta on tärkeä kunnioittaa myös muistisairaan elämässä. Muistisairaus ei automaattisesti poista itsemääräämisoikeutta. Muistisairas ihminen kykenee yleensä melko pitkään tekemään pätevällä tavalla itseään tai omaisuuttaan koskevia päätöksiä. Niin kauan kuin hän kykenee itse päättämään omista asioistaan, hänen tekemälleen ratkaisulle on annettava etusija omaisten, muiden läheisten tai laillisen edustajan mielipiteen asemasta.
Muistisairaan ihmisen muistin ja muun toimintakyvyn heikentyminen johtaa kuitenkin väistämättä jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa hän ei enää kykene itsenäisesti tekemään päätöksiä asioistaan. Näissäkin tilanteissa hänen itsemääräämisoikeuttaan tulee kunnioittaa, jos hän on ennakolta, ollessaan vielä päätöksentekokykyinen, ilmaissut tahtonsa kysymyksessä olevasta asiasta.
Itsemääräämisoikeus sosiaalipalveluissa ja terveydenhuollossa
Itsemääräämisoikeus on johtava periaate myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Asiakasta ja potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa sosiaalipalvelujensa suunnitteluun ja toteutukseen sekä muihin
sosiaalihuoltoon liittyviin toimenpiteisiin. Kaikissa asiakasta koskevissa päätöksissä on huomioitava ensisijaisesti asiakkaan etu. Jos asiakas ei sairauden tai muun syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palveluidensa suunnitteluun tai ymmärtämään päätösten vaikutuksia, hänen tahtoansa on selvitettävä yhteistyössä laillisen edustajan, omaisen tai läheisen henkilön kanssa.
Terveydenhuollon potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy hoidosta, häntä hoidetaan mahdollisuuksien mukaan muulla hyväksyttävällä tavalla.
Jos potilas ei enää kykene päättämään hoidostaan kuullaan hänen laillista edustajaansa, lähiomaistaan tai muuta läheistään. Tavoitteena on selvittää, mikä hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tätä ei saada selville, hoito toteutetaan hänen etunsa mukaisesti. Näissä tilanteissa tarvitaan potilaan edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen suostumus, joka perustuu potilaan aiemmin ilmaisemaan tahtoon tai hänen etuunsa. Jos suostumusta ei anneta, pyritään löytämään muu hyväksyttävä hoitotapa. Eriävissä mielipiteissä noudatetaan potilaan etua.
Hoitotahdolla tarkoitetaan potilaan etukäteen ilmaisemaa tahtoa hoidostaan siinä tilanteessa, kun hän ei kykene enää itse ilmaisemaan tahtoaan. Henkilön tekemää hoitotahtoa on noudatettava. Toisinaan hoitotahtoon on kirjattu myös henkilön toivomuksia liittyen sosiaalipalveluihin ja hoivaan, kuten asumisjärjestelyihin.
Tällä hetkellä Suomessa ei ole voimassa olevaa lainsäädäntöä itsemääräämisoikeuden edistämisestä tai rajoitustoimista sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Oikeudellinen toimintakyky
Oikeudellinen toimintakyky tarkoittaa ihmisen kykyä ymmärtää oikeudellinen asia ja merkitys. Oikeustoimikelpoinen ihminen voi tehdä sitovan oikeustoimen. Niitä ovat esimerkiksi lainan antaminen, lahjoittaminen tai edunvalvontavaltuutuksen tekeminen.
Oikeustoimikelpoisuus edellyttää 18 vuoden ikää. Henkilö ei menetä oikeustoimikelpoisuuttaan, kun hänelle vahvistetaan edunvalvontavaltuutettu tai määrätään edunvalvoja.
Oikeustoimikelpoisuutta arvioidaan aina erikseen jokaisen oikeustoimen kohdalla ja suhteessa kyseiseen asiaan. Helpompia oikeustoimia voidaan yleensä tehdä pidempään kuin esimerkiksi monimutkaisia varallisuusjärjestelyjä.
Oikeudellinen ennakointi
Oikeudellisen ennakoinnin keinoin voi varautua tulevaisuuden varalta. Näin voi varmistaa itsemääräämisoikeuden toteutumisen silloinkin, kun itse on toimintakyvytön. Suositeltava keino on laatia edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto. On myös muita suositeltavia keinoja taloudellisten asioiden hoitamisen varmistamiseksi.