Haastavat tilanteet

Muutokset tunteiden ilmaisussa ja reaktioiden osoittamisessa johtuvat aivomuutoksista, mutta niihin voidaan ainakin osittain vaikuttaa sillä, miten sairastunut ihminen kohdataan ja kuinka häntä kohdellaan. Moni ”käytösoireeksi” tulkittu suuttumuksen tai turhautumisen ilmaisu voidaan ennakoida ja jopa estää, kun sairastuneen toiveita ja ajatuksia kuullaan herkällä korvalla ja hänen tarpeisiinsa vastataan.

Mieluisaa tekemistä muistisairaalle

Turhautuminen voi johtaa levottomuuteen, joka näyttäytyy muita häiritsevin tavoin. Huolehdi, että sairastuneella on riittävästi tekemistä. Säännöllinen liikunta, mielekäs tekeminen ja arjen rutiineihin osallistuminen auttavat purkamaan energiaa itselle sopivalla tavalla. Taiteen tekeminen, tanssiminen ja musiikin kuuntelu voivat myös rauhoittaa.

Joskus levoton tai paha mieli menee kuin itsekseen ohi, kun ajatukset suuntaa johonkin muistisairasta miellyttävään tekemiseen. Jutelkaa esimerkiksi lapsuudesta ja harrastuksista tai tunnustelkaa / sivelkää käsillä jotakin kosketusaistiärsykkeen antavaa (esimerkiksi kotieläin, muhvi, lankakerä). Valokuvien katselu, yhdessä laulaminen tai yhteinen kahvitteluhetki voivat myös mukavalla tavalla virittää tähän hetkeen.

Arjen mukauttaminen muistisairauden edetessä

Sairauden edetessä tietyt asiat voivat muuttua erityisen hankaliksi. Kannattaa pysähtyä miettimään, mitä ja miten asioita voisi mukauttaa. Usein pienillä muutoksilla saadaan aikaan isoja vaikutuksia.

• Torju kylmyys lattialämmityksellä, kylpytakkiin kietoutumisella tai tossuilla, jotta wc:ssä ja suihkussa käynti sujuu mukavammin.
• Sulje verhot ja tarvittaessa käännä selkäsi vaatteiden vaihdon ajaksi.
• Peilin voi tarvittaessa peittää pyyhkeellä, jos sieltä näkyvät kasvot ahdistavat.

Sairauden vaiheesta riippumatta positiivisen huomion antaminen vahvistaa sairastunutta: hymyile, kehu, juttele ja kannusta.

On hyvä muistaa, että seksuaalinen käyttäytyminen ei välttämättä ole juuri sitä, miksi se tulkitaan. Sairastunut voi esimerkiksi epäsopivilla puheillaan viestittää läheisyyden, hellyyden ja huomioiduksi tulemisen tarpeita.

Korosta sairastuneen naisellisuutta tai miehisyyttä tutuin keinoin. Jos mahdollista, sairastuneen kannattaa antaa valita vaatteensa ja korunsa itse. Tarjoa mielekkäitä kotitöitä ja tekemistä. Salli miehen virtsata seisaaltaan, jos se suinkin onnistuu. Salli tarvittaessa ronskitkin jutut, jos niistä ei ole kenellekään haittaa.

Luo muistisairaalle selkeä ja tuttu ympäristö

Muistisairaus muuttaa maailmaa pirstaleiseksi, pelottavaksi ja turvattomaksi. Tutut asiat rauhoittavat ja kiinnittävät hetkeen. Esimerkiksi valokuvat, huonekalut ja harrastusvälineet antavat turvaa ja muistuttavat hyvistä asioista.

Selkeys rauhoittaa ja helpottaa arkista toimintaa. Rutiinit ja toistuvat asiat, ajat ja tavat tyynnyttävät ja helpottavat arkea.

Tuttujen ihmisten kanssa on helppoa olla, mutta vieraammatkin tuntuvat tutummilta, kun heillä on ymmärrystä muistisairaudesta ja tietoa muistisairaalle tutuista asioista. Seuraavat asiat voivat jo tuoda tuttuuden tunnetta: puhuttelutapa, sinutellaanko vai teititelläänkö. Puhutaanko lapsuudesta vai työelämästä. Laitetaanko kahviin sokeria vai maitoa.

Muistisairaan perustarpeet

Jo pelkästään wc-hätä tai matala verenpaine voi tehdä kiukkuiseksi. Sairastunut ei välttämättä osaa arvioida syy-seuraussuhdetta, hakea syötävää tai ilmaista ajatuksiaan. Varmista, että päivä pitää sisällään säännölliset ruokailut ja riittävät annoskoot, riittävästi juotavaa ja säännölliset wc-käynnit. Päivään on myös syytä sisällyttää säännölliset lepotauot, päivänokoset ja riittävät yöunet.

Verenpainetta on hyvä välillä tarkkailla, koska verenpaineen liiallinen laskeminen, erityisesti iltapäivällä, voi johtaa levottomuuteen. Unta heikentävien juomien välttäminen ennen nukkumaanmenoa voi parantaa unen laatua.

Tilanteiden ennakointi auttaa muistisairasta

On ahdistavaa, jos ei tiedä mitä tapahtuu. Muistisairaan kohdalla ahdistus voi johtaa tilanteesta pakenemiseen tai aggressiivisuuteen. On tärkeää puhua muistisairaalle rauhallisesti ja selittää mitä tehdään ja miksi. Anna selkeitä ohjeita ja käytä lyhyitä lauseita. Vältä ei-alkuisia lauseita ja pyri ilmaisemaan asiat positiivisuuden kautta. Jos puhuminen entisestään häiritsee muistisairasta, rauhoita tilanne ja luota sanattomiin viesteihin, esimerkiksi kosketukseen. Riittävä valaistus ja riittävät kontrastit, esimerkiksi lattian ja wc-pöntön välillä, auttavat hahmottamaan tilaa ja helpottavat toimintaa.

Muistisairas tarvitsee iloa ja onnistumisen kokemuksia

Aikuinen ihminen on tottunut osaamaan, tekemään ja huolehtimaan. Jokainen kaipaa onnistumisen ja hyödyllisyyden tunteita. Muistisairaus kuitenkin riistää näitä kykyjä, jolloin läheiset huolehtivat ja tekevät asioita sairastuneen puolesta – joskus turhaankin.

• Ei se ole aina niin vakavaa! Syödessä sottaa, paita menee päälle väärinpäin, äsken puhuttu unohtuu. Pääasia on itse tekeminen ja yrittäminen.
• Opettele katsomaan sormin läpi aiempaa useammin, ja vältä syyllistämästä virheistä tai hitaudesta.
• Salli! Vältä kieltämistä, ei- ja älä-sanoja, sillä niiden jatkuva kuuleminen haurastuttaa itsetuntoa ja tukahduttaa halun yrittää.

Muistisairas aistii tunteita

Muistisairas ihminen on erityisen herkkä aistimaan tunnetiloja. Muiden kiire heijastuu sairastuneeseen ahdistuneisuutena, hätäisyytenä ja levottomuutena. Hymy puolestaan helpottaa jokaisen arkea. Ethän anna negatiivisten tunteiden tarttua. Jos sairastunutta kiukuttaa, ei toisten tarvitse suuttua. Puhu rauhallisesti, selitä ja kerro tai ole hiljaa, ota kädestä ja kosketa. Poistuminen hetkiseksi tilanteesta ja sen jälkeen takaisin palaaminen antaa itselle tilaa purkaa mahdollisia negatiivisia tunnesävyjä.

Huumorin käyttäminen toimii useimmiten. Naurakaa yhdessä molempien pienille harmittomille kömmähdyksille tai muistelkaa yhdessä hauskoja tilanteita tai vitsejä.

Kun nykyisyys sekoittuu muistisairaalla menneeseen

Muistisairas elää usein menneissä elinvuosissaan- ja -vaiheissaan, reagoiden sieltä käsin tapahtumiin ja tilanteisiin. Tällöin vanhan muistelu tuntuu tutummalta ja mielekkäämmältä. Joskus tätä päivää värittävät erilaiset vanhat mielikuvat, sekoittuen tähän hetkeen. Nämä ovat läheiselle usein vaikeita kohdata.

Äidin kaipuu ja kotiin lähteminen voivat viestiä läheisyyden, turvan ja tuttuuden kaipuusta. Sairastunut ei välttämättä hahmota tätä päivää, vaan elää menneissä hyvissä ajoissa. Riippuu sairastuneesta, kannattaako esimerkiksi kertoa äidin kuolleen ja kotitilan tulleen myydyksi. Todennäköisesti kannattavampaa on jutella äidistä ja lapsuuskodin sijainnista sekä muistelun herättämistä tunteista menemättä tarkempiin faktoihin.

Kiivas lähdön tekeminen voi kertoa mielekkään tekemisen ja tarpeelliseksi kokemisen tunteen puutteesta. Mukava arkitekeminen tai lähteminen esimerkiksi kauppaan voivat liennyttää lähdöntarvetta ja siihen liittyvää ahdistusta.

Sairastunut voi nähdä tai kuulla asioita, joita muut eivät havaitse, tai luulla puolison pettävän ja kotihoidon työntekijöiden varastavan. Jos harhat eivät sairastunutta haittaa tai aiheuta muillekaan vaaraa, ei niitä tarvitse lähteä korjaamaan. Ne kun ovat sairastuneelle usein yhtä todellisia kuin mikä tahansa nähty ja kuultu.

Jos aistiharhat ja harhat häiritsevät ja ahdistavat sairastunutta itseään, on syytä kertoa asioiden oikea laita: olohuoneen nurkassa ei oikeasti sodita, rahat ovat edelleen tallessa, kaikki on ihan hyvin. Toisaalta ahdistavan tunteen todeksi ottaminen voi auttaa, vahvistaen samalla sairastuneen vahvuuksia. Esimerkiksi lompakon kadottua, voit tarjoutua avuksi etsimään sitä, jutellen samalla, että kyllä me se löydämme, älä hätäile. Sinä olet aina ollut niin tarkka tavaroistasi.

Moni harhalta vaikuttava voikin myös olla virhetulkinta: Kun sairastunut näkee yöllä sänkynsä päädyssä vieraita hahmoja, voivat ne osoittautua pimeyden piilottamaksi tyynypinoksi. Siirtämällä tyynyjä katoavat myös pelottavat hahmot.