Oma koti kullan kallis. Kun kotona asutaan entistä pidempään, on syytä miettiä, miten taataan ikääntyneille ja muistisairauteen sairastuneille ihmisille turvallinen arki.
Muistisairaan ihmisen kodin paloturvallisuus on helposti horjuvaa. Liesi saattaa jäädä päälle keskittymisen herpaantuessa. Sähkölaitteiden käytön kanssa saattaa olla ongelmia. Tulipaloja kannattaa ehkäistä vaikkapa turvalaitteilla ja kotona on syytä olla toimiva palovaroitin.
Keittiöaskareet ovat paloturvallisuuden heikoin lenkki. Etenkin lieden käyttö vaatii varovaisuutta. Liesipaloja syttyy pari, kolme joka päivä, eikä syypää useinkaan ole itse liesi vaan ihmisen toiminta. Liesissä on teknisiä vikoja ani harvoin. Sen sijaan liesi saattaa unohtua päälle tai liedelle harhautuu syttyvää tavaraa.
Liesivahti katkaisee virran
Lieden käyttö voi sujua turvallisemmin, kun sitä tukevat asianmukaiset turvalaitteet – ne tuovat turvaa sekä muistisairaalle että läheisille. Turvalaitteet palvelevat kaikkia lieden käyttäjiä, mutta erityisesti henkilöitä, joilla on haasteita lähimuistissa. Liesi ja lähiympäristö on syytä pitää vapaana tavaroista, Kärähtäneet patalaput voivat viestiä läheltä piti -tilanteista.
Liesivahti katkaisee liedestä sähköt asukkaan toimintakyvystä riippumatta. Liesivahti on mahdollista asentaa kotona olevaan, käyttäjälle tuttuun lieteen, eikä sen käyttö edellytä sen kummempia taitoja tai uuden opettelua. Jotkut liesivahdit saadaan myös tekemään hälytys esimerkiksi läheisen puhelimeen.
Onko perinteinen palovaroitin riittävä?
Palovaroittimen ääni on kova ja korviin pistävän kimeä. Jos henkilön kuulokäyrässä kuitenkin sattuu olemaan notko ja hän on umpiunessa, saattaa palovaroittimen ääni jäädä havaitsematta.
Joihinkin palovaroittimiin voidaan liittää lisälaitteita, jotka helpottavat hälytyksen havaitsemista. Esimerkiksi vilkkuva valo saattaa olla huonokuuloiselle huomattavasti tehokkaampi tapa kertoa uhkaavasti palosta kuin hälytysääni. Palovaroittimen varoitukseen voi kytkeä myös tärinätoiminnon, joka herättää nukkuvan.
Erityistoiminnot edellyttävät yleensä peruspalovaroittimia kehittyneempää järjestelmää, joka kylläkin on käyttäjälleen vaivaton.
Vain toimiva palovaroitin varoittaa, joten patterin vaihtaminen ja laitteen testaaminen on tärkeää. Katon rajaan kiipeäminen saattaa aiheuttaa ylimääräistä tapaturmariskiä. Palovaroittimen erillinen paristokotelo ja jatkojohto helpottavat pariston vaihtoa turvallisesti, jalat vankasti lattialla.
Palovaroittimen paikka on aina katossa, ei hattuhyllyllä tai takan päällä, ja vähintään 50 senttimetrin etäisyydellä seinästä tai muista rakenteellisista esteistä.
Esteetön reitti turvaan
Poistumisreittien esteettömyys on keskeinen osa paloturvallisuutta. Kun paniikki on päällä ja ympäristö kenties pimeä tai savuinen, kompastelu ja kaatumien voivat olla kohtalokkaita. Niin rollaattori kuin kasa kenkiä oven edessä saattaa estää ripeän ulos pääsyn hätätilanteessa.
Toimintakykyisyys on myös tärkeä näkökulma poistumisturvallisuuteen. Kun kävelykyky ja tasapaino on hyvällä tolalla, on poistuminen asunnosta jouhevampaa hädän hetkellä. Kotona voi testata, kuinka kauan matka omasta vuoteesta ulko-ovelle kestää.
Kodin turvallisuudessa on hyvä huomioida muistisairauden etenevä laatu. On syytä käydä muistisairautta sairastavan kanssa läpi, miten toimitaan palovaroittimen varoittaessa ja että varmistaa, että hän pääsee ulos kodistaan riittävän nopeasti. Jos näin ei ole, on syytä pohtia, onko kotona asuminen turvallisuuden näkökulmasta enää mahdollista.
Jotta kotona asuminen on paloturvallista ja kuitenkin asukkaalle omannäköistä, tarvitaan riskien kartoittamista, esteettömyyden ja toimivuuden arviointia sekä oikeita turva- ja apuvälineitä.
Viimeistään vuoden 2026 alussa vastuu palovaroittimien toiminnasta on taloyhtiöiden harteilla. Taloyhtiö siis vastaa siitä, että asunnoissa on riittävä määrä toimivia palovaroittimia. Asukkaiden vastuulla on yhä palovaroittimien säännöllinen testaaminen ja puutteista raportoiminen taloyhtiölle. Omakotitalojen palovaroittimista vastaa kiinteistön omistaja.
SPEK on koonnut aiheesta Taloyhtiön vastuu -tietopaketin. Tietopaketissa on tietoa myös erityisryhmien tarpeista. www.spek.fi/taloyhtion-vastuu/
Outi Ronkainen
Hankevastaava
Juha Hassila
Turvallisuusviestinnän erityisasiantuntija
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
