Joskus mieleen saattaa tulla kielteisiä sanoja ensimmäisenä. Siinä ei ole mitään väärää. Se kuvaa hyvin sitä, miten muistisairaudet yleensä koetaan. Juuri siksi on tärkeää muuttaa asenteita myönteisimmiksi ja vähentää muistisairauksiin liittyviä ennakkoluuloja. Hienoa, että sinäkin osallistut nyt tähän tuokioon.

Vastauksesi on oikein! Ikä on merkittävä riskitekijä muistisairaudelle. Kuitenkaan kaikki ikääntyvät eivät sairastu eteneviin muistisairauksiin, ja terve muisti toimii iästä huolimatta loppuun asti. Toisaalta myös työikäisenä voi sairastua muistisairauteen. Suomessa on yli 7000 alle 65-vuotiaana sairastunutta.

Vastauksesi on oikein! Aivot, kuten mikä tahansa muukin elin, voi vaurioitua taudin seurauksena. Muistisairaus johtuu fyysisistä vaurioista aivoissa. Etenevät muistisairaudet vaikuttavat yksilöllisesti. Muistisairauksien ennaltaehkäisyssä auttavat liikunta, terveellinen ruokavalio sekä päihteiden välttäminen – riskitekijät ovat samoja kuin sydän- ja verisuonisairauksissa.

Vastauksesi on oikein! Mikä on Alzheimerin taudin ja dementian ero? Dementia on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Alzheimerin tauti on yksi muistisairaus, joka edetessään johtaa dementiaoireyhtymään. Muita eteneviä muistisairauksia ovat esimerkiksi verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale –tauti ja otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvat muistisairaudet.

Vastauksesi on oikein! Eteneminen on eri sairauksissa erilaista. Esimerkiksi Alzheimerin tauti etenee yleensä hitaasti ja tasaisesti, kun taas verisuoniperäiseen muistisairauteen sairastuneen toimintakyky voi myös ajoittain kohentua. Taudin eteneminen on aina yksilöllistä, kuten myös tuen tarve.

Vastauksesi on oikein! Lähimuistin ongelmat ovat usein ensimmäisiä ja myös parhaiten tunnettuja Alzheimerin taudin oireita. Miksi muististaan huolestunut ihminen ei kuitenkaan aina varaa lääkäriaikaa? Syynä voivat olla pelko ja ennakkoluulot. Muistikummit rohkaisevat ihmisiä puhumaan muistisairauksista ja vähentävät sairauksiin liitettyjä pelkoja ja ennakkoluuloja.

Vastauksesi on oikein! Aivojen alueet toimivat eri tavoin. Muistisairaudet vaikuttavat muistiin, mutta ne voivat vaikuttaa myös muihin aivojen ohjaamiin toimintoihin. Esimerkkejä:

• sanojen unohtaminen tai väärien sanojen käyttäminen
• kyky käyttää veistä ja haarukkaa
• pukeutuminen vaikkapa kahteen paitaan, mutta ei housuihin ollenkaan
• muutokset käytöksessä
• tai etäisyyksien hahmottaminen

Muistisairaudet voivat vaikuttaa kaikkiin aivojen toimintoihin.

Vastauksesi on oikein! Joitakin esimerkkejä:

• kiiltävät lattiat voivat näyttää märiltä
• tumma eteismatto voi näyttää kuopalta, tummat kuviot lattiassa roskilta tai muurahaisilta
• hedelmäkuviot pöytäliinassa voivat näyttää todellisilta ja muistisairas voi yrittää tarttua hedelmään

Jos vaikkapa kaupan ovella on musta kynnysmatto, muistisairas ihminen voi huolestua tai hermostua, jos ei pysty kertomaan, miksei halua astua eteenpäin.

Vastauksesi on oikein! Muistisairauksiin saattaa liittyä kommunikointivaikeuksia. On monia tapoja, joilla voimme helpottaa tilannetta. Miten voisit keskustelutilanteissa tukea muistisairasta ihmistä? Kuuntele – rohkaise keskustelukumppaniasi ja tarvittaessa toista kuulemasi varmistaaksesi, että ymmärsit oikein. Vähennä häiriöitä – sammuta kovaääninen televisio tai radio, siirry rauhalliseen tilaan. Puhu hitaammin – puhu selkeäsi ja rauhallisesti, pidä lauseet lyhyinä. Mieti kehonkieltäsi – muista katsekontakti ja varmista, että kasvonilmeesi tukevat sitä, mitä olet sanomassa. Käytä apuvälineitä – esimerkiksi kirjoitettuja sanoja, kuvia tai esineitä

Vastauksesi on oikein! Muistisairaudet ovat yleisiä. Suomessa noin 14 500 ihmistä sairastuu vuosittain etenevään muistisairauteen. Muistisairaudet koskettavat meitä kaikkia, joten on tärkeää ymmärtää, mistä sairaudessa on kyse ja miten muistisairasta ihmistä voi tukea. Jos muistisairaudet huolestuttavat itseä tai läheisiä, kannattaa hakeutua tutkimuksiin, muuten sairaus voi jäädä tunnistamatta. Aina ei kuitenkaan ole kyseessä muistisairaus.

Vastauksesi on oikein! Muistisairaan tilanne voi olla yksilöllisesti sellainen, että hän voi esimerkiksi käydä töissä, ajaa autolla ja elää sosiaalista elämää. Hyvä elämä tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Emme väitä, että muistisairaudet eivät tuo elämään haasteita. Mitä ihminen tarvitsee elääkseen hyvää elämää muistisairauden kanssa? Tukea ja ymmärtämistä.

Vastauksesi on oikein! Kun ihminen sairastuu vaikka syöpään tai diabetekseen, hän on edelleenkin ensisijaisesti ihminen, oma itsensä. Myös muistisairauteen sairastunut on muutakin kuin diagnoosinsa ja oireensa. Miltä muistisairas ihminen näyttää? Sinulta ja minulta, keneltä tahansa. Hoivakodissa asui muistisairautta sairastava mies, joka käänteli jatkuvasti tuoleja ylösalaisin. Tapa oli muille rasittava ja vaaraksi eivätkä he ymmärtäneet, miksi asukas toimi näin. Asukkaan tytär tuli käymään ja kertoi, että isä oli työskennellyt pitkään polkupyöränkorjaajana. Tuolien kääntely liittyikin pyörien korjaamiseen. Asukkaan elämä muuttui tämän jälkeen, koska muiden asenteet muuttuivat ja hänelle järjestettiin mahdollisuuksia puuhailla pyörän osien kanssa. Positiivinen vuorovaikutus sai hänet tuntemaan olonsa arvostetuksi ja onnellisemmaksi. Esimerkki havainnollistaa, että ihminen on aina paljon enemmän kuin vain muistisairaus.

Vastauksesi on oikein! Meitä kaikkia tarvitaan avuksi arkisissa asioissa. Olemme tärkeitä. Kerrataan vielä viisi tärkeintä viestiä: Muistisairaudet eivät kuulu luonnolliseen vanhenemiseen. Muistisairaudet ovat aivosairauksia. Muistisairauteen ei kuulu vain muistihäiriöt. Muistisairauden kanssa voi elää hyvää elämää. Ihminen ei ole vain diagnoosi.