Muistisairaudet ja kehitysvammaisuus
Kehitysvammaisilla henkilöillä esiintyy muistisairautta keskimäärin n. 7-13 % enemmän verrattuna muihin muistisairautta sairastaviin. Toimintakyvyn heikkenemistä tai käytösoireita saatetaan pitää kehitysvammaisuuteen liittyvinä ilmiöinä, eikä niitä siksi aina osata pitää niitä muistisairauksien oireina.
Kehitysvamma saattaa lisätä muistisairauksiin sairastumisen riskiä. Esimerkiksi Downin oireyhtymä on myös harvinaisen aivojen verisuoniston poikkeavuuden riskitekijä, joka puolestaan johtaa aivoinfarkteihin, altistaen näin halvausoireille sekä verisuoniperäiselle muistisairaudelle.
Tutkimusten mukaan yli 60-vuotiailla Down-henkilöillä on kaikilla todettu jokin muistisairaus. Yleisin on Alzheimerin tauti, mutta myös erilaisia vaskulaarisia ja sekamuotoisia muistisairauksia.
Oireiden tunnistaminen ja tutkiminen
Muistisairauden tunnistaminen on usein kehitysvammaisilla vaikeampaa, kuin muulla väestöllä. Oireet sekoittuvat helposti sairauden muihin kehitysvammaisuuden oireisiin ja menetelmien valinnassa täytyy huomioida tutkittavan kehitystaso ja aikaisemmin tehdyt esim. neuropsykologiset tutkimukset.
Lievemmin vammaisten tutkimisessa voidaan käyttää yleisesti aikuisille kehitettyjä testejä soveltaen. Tärkeä on kuitenkin tunnistaa mahdolliset muutokset ja oireet sekä tuntea menetelmät, joita käytetään kehitysvammaisten henkilöiden muistisairauksien tutkimisessa.