Lääkkeetön hoito

Hyvään muistisairauksien hoitoon kuuluu lääkehoito. Lääkkeettömät hoitomuodot ja kuntoutus ovat kuitenkin vähintään yhtä tärkeitä.

Lääkkeettömässä hoidossa pyritään tunnistamaan oireita laukaisevat tekijät. Näin niiden esiintymistä voidaan vähentää tai välttää – tai ainakin tilanteista voidaan yhdessä luoda kaikille helpompia kestää. Lisäksi muokataan ympäristöä ja tuetaan muistisairasta niin, että hän kykenee elämään omannäköistä elämää ja toimimaan mahdollisimman pitkään arjessaan itsenäisesti.

Tärkeää on, että muistisairas ihminen ja hänen läheisensä luottavat toisiinsa ja tuntevat toisensa hyvin. Näin käyttäytymistä on helpompi tulkita silloinkin, kun kommunikaatio on heikentynyt. Esimerkiksi nälkä tai turhautuminen voivat herkästi kanavoitua levottomuudeksi tai hallitsemattomaksi itkuksi, kun kommunikaatiolle ei löydy muita keinoja.

On tärkeää pitää hyvää huolta muistisairaan hyvinvoinnista varsinkin silloin, kun hän ei pysty itse tarpeistaan kertomaan. Hyvään huolenpitoon kuuluvat muun muassa tasapainoinen ja riittävä ravitsemus ja nesteytys, levon ja liikunnan oikea suhde, hyvä hygienia ja miellyttävät vaatteet ja ympäristö.

Muistisairaan ihmisen hyvää elämää ja toimintakykyä tuetaan kiinnittämällä huomiota voimavaroihin ja taitoihin. Tämä vie huomiota pois ongelmista ja heikenneistä kyvyistä. Perusteetonta rajoittamista vältetään, jotta muistisairas ihminen voi tehdä itsenäisiä valintoja ja siten säilyttää omanarvontunteensa. Sairastuneen hyvä elämänlaatu näkyy ulospäin hyvänä olona.

Terapiat, kuten musiikki-, taide- tai toimintaterapia, voivat auttaa tukemaan sairastuneen ja läheisten elämänlaatua. Esimerkiksi levottomuus ja pakko-oireet voivat johtua tekemisen puutteesta ja turhautumisesta. Mielekkään tekemisen tarjoaminen voi helpottaa oireita.