Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset Suomessa
Suomi muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi yhteiskunnaksi. Maahanmuuttajia saapuu monesta eri maasta ja Suomessa puhutaan yli 160 eri kieltä.
Syitä maahanmuuttoon on monia. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2022 Suomessa oli melkein puoli miljoona vieraskielistä henkilöä, jolla ei ole äidinkielenä kotimaista kieltä. Tämä on 9 prosenttia Suomen väestöstä.
Ikääntyneillä maahanmuuttajilla tarkoitetaan yleisesti yli 65-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat syntyneet ulkomailla ja jotka ovat muuttaneet Suomeen. Vuonna 2022 Suomessa asui 23 377 yli 65-vuotiasta vieraskielistä, joista suurimmat kieliryhmät olivat venäjä, viro, englanti ja saksa
Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset muistisairaat
Maahanmuuttajien määrä tulee tulevina vuosina vain lisääntymään samalla kun muistisairaiden määrä kasvaa. Jokaisen muistisairaan kohdalla yksilölliset tarpeet tulee ottaa huomioon. Kun on kyse Suomeen muuttaneista henkilöistä, kieli- ja kulttuuritaustan vaikutusta ei voi väheksyä. Muistisairaus vaikuttaa kielellisiin toimintoihin, mikä usein johtaa siihen, että myöhemmin elämässä opittu kielitaito heikkenee ja oman äidinkielen merkitys kasvaa.
Tietoa muistisairauksien esiintyvyydestä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten keskuudessa on vähän, mutta tiedämme, että luku on kasvussa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset muistisairaat ja heidän läheisensä eivät käytä sosiaali- ja terveyspalveluja yhtä paljon kuin kantaväestön ikääntyneet. Tämä voi johtua kielitaidosta, kulttuurieroista ja puutteellisesta tiedosta siitä, miten suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä toimii.
Lisätietoa:
Tilastokeskuksen verkkosivuilla voi lukea lisää siitä, mistä ikääntyneet eri kieli- ja kulttuuritaustaiset ovat kotoisin ja mitkä kieliryhmät ovat edustettuna eri alueilla.
Lisätietoa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten muistisairaiden määristä voit lukea EU Atlas: Dementia & Migration –julkaisusta.