Muistiaktiivit on muistisairaiden ja heidän läheistensä maakunnallinen asiantuntijaryhmä. Heidän tehtävänään on tuoda esiin näkemyksiä Muistiluotsin toiminnasta sekä ottaa kantaa niihin tärkeisiin ajankohtaisiin kysymyksiin, jotka koskettavat muistisairaita ihmisiä ja heidän läheisiään Kymenlaaksossa. Kymenlaakson Muistiaktiivien puheenjohtajana toimii Hannu Pukkila. Muut työryhmän jäsenet ovat Anita ja Markku Pasi, Timo Pässilä ja Leena Kemppainen. Lisätietoja: hannu.pukkila@elisanet.fi
Kymenlaakson Muistiaktiivien sihteerinä toimii toiminnanjohtaja Tarja Levonen p. 040 523 9697.
Kymenlaakson Muistiaktiivien jäsenen Timo Pässilän kirjoitus 20.3.2024
Iäkkään turvallinen asuminen
Iäkäs ihminen tarvitsee turvallisen asuinympäristön riippumatta siitä sairastaako hän muistisairautta tai jotain muuta sairautta. Iäkäs ei automaattisesti ole sairas. Itse asiassa iäkkäiden kansalaistemme määrä lisääntyy paljon kovempaa vauhtia kuin sairaudet heidän keskuudessaan.
Olemme tottuneet ajatukseen, että aivomme ohjaavat kaikkia elimistömme toimintoja. Näin pitkälle onkin. Kuitenkin meidän pitää muuttaa ajatteluamme siinä, että elimistömme vaikuttaa aivoihimme ja pitkälle ohjaa aivojemme terveyttä ja toimintoja. Muistisairautta voi lääkityksen lisäksi hidastaa elimistömme toiminnoilla. Väitetään jopa että kognitiomme heikentynyttä tilaa voidaan peruuttaa oikealla hivenaine- ja vitamiinivalikoimalla yhdistettynä aivojemme jumppaamiseen. Ja muistisairautta voi monissa tapauksissa ehkäistä näin ennalta.
Elimistömme asettaa turvalliselle asumiselle vaatimuksia liikkumisen osalta ja kommunikaatiotarpeemme osalta. Iäkkäinä tarvitsemme ihmiskontakteja joten se antaa ajattelemisen aihetta niille jotka haluavat asua yksin. Liikkumisen tueksi otetaan ajoissa kävelykeppi ja rollaattori. Talvella ulkokengissä pitää olla nastat.
Liikkuminen asunnossa on merkittävä tekijä. Sitä voidaan tukea esteettömyydellä ja vaikkapa jättämällä matot pois, jos huomataan kompastuminen mattojen reunoihin riskitekijäksi. Kylpyhuoneessa tulee olla liukastumista estävä lattiapinta, ja jokaisella seinällä riittävä tartuntakahvoitus horjahtamistilanteiden varalta. Kylpyhuoneessa tulee olla mukana joko turvaranneke tai kiinteä turvanappi siten sijoitettuna, että siihen ylettyy myös lattialta. Mieluiten molemmat. Kylpyhuone on tilastollisesti paikka, jossa kaadutaan. Saunassa olisi hyvä käydä yhdessä jonkun toisen kanssa.
Muistinko ottaa avaimet mukaani? Kun tämä kysymys nousee usein voidaan turvatasoa nostaa asentamalla ovelle muistutin, joka aina kun poistut asunnosta muistuttaa sinua avaimista, puhelimesta, lompakosta – tai mistä haluat sen muistuttavan. Ja vara-avainta kannattaa vaihtaa naapurin tai sen parhaan ystävän kanssa. Myös lääkkeiden ottamisesta on jossain vaiheessa hyvä muistuttaa. Tai sitten voi hankkia lääkeautomaatin, vaikkapa puhuvan sellaisen.
Ovessa voi olla turvalukko, jos asuu yksin ja tuntee olon turvattomaksi. Jos kotiapu käy, he voivat asentaa koodilukon, jotta kulkeminen helpottuu. Samalla oven avaaminen voidaan kontrolloida. Etähoitaja voi kysyä että ”oletko todella lähdössä yöllä ulos vai erehdyitkö ovesta?” Myös kameralla voidaan katsoa sisään huoneistoon, jos ei saada kontaktia muutoin. Ihminen itse ratkaisee kuitenkin mitä turvaratkaisuja hän haluaa.
Precence eli läsnäolotarkkailijat voivat ilmoittaa apua välittävään keskukseen tai lähisukulaiselle jos vaikuttaa siltä, että iäkäs ihminen on liian kauan liikkumatta ja osa precence-antureista pystyy seuraamaan kaukaa myös vaikkapa hengitysrytmiä.
Parhaan kaverin kanssa voi sopia aamusoitosta, miksei iltasoitostakin. Vuorokaudenaika ja kelloaika selviää seinälle hankittavasta isosta numeronäyttöisestä kellosta, jossa lukee myös viikonpäivä ja päivänaika, kuten ”iltapäivä”.
Näköpuhelin on mainio kommunikaation lisääjä. Sukulaiset voivat soitella vuorotellen ja piristää iäkästä omilla tapahtumillaan. Jos ns. mobiilipuhelin tuntuu vaikealta käyttää pitää hankkia ihan vanhanajan mallinen luurillinen pöytäpuhelin. Sitä me osaamme käyttää koska olemme sitä vuosikymmenet käyttäneet ennen kännyköiden aikakautta.
Kymenlaakson Muistiaktiivien puheenjohtaja Hannu Pukkilan kirjoitus 5.3.2024:
Muistisairauksien yleisyys Kymenlaaksossa
Helmikuun lopussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkisti tutkimuksen muistisairauksien yleisyydestä Suomessa. Yle uutisoi asiasta maaliskuun 6. päivä otsakkeella:
”Muistisairaiden määrä on Suomessa arvioitu hurjasti alakanttiin – uusi tutkimus selvitti todelliset diagnoosimäärät”
Muistisairaiden määrä kasvaa maailmanlaajuisesti. Maailmassa oli vuonna 2015 lähes 50 miljoonaa muistisairasta. Määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana.
Heistä Euroopassa asuu 9,1 miljoonaa muistisairasta. Määrän arvioidaan nousevan 14,3 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.
Suomessa aikaisemmin esitetyt arviot ovat olleet liian alhaisia. Ne ovat perustuneet eurooppalaisiin väestötutkimuksiin ja pieniin suomalaisiin tutkimuksiin 1980–1990-luvuilta.
Uusi tutkimus antaa ajankohtaista tietoa.
(https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2024/5/duo18137 )
Aiempien arvioiden mukaan muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä.
Uuden tutkimuksen mukaan uusia muistisairauksia diagnosoidaan Suomessa vuosittain keskimäärin 23 000 henkilöllä. Vuonna 2021 muistisairauksia sairastavia henkilöitä oli Suomessa yhteensä noin 150 000. Suomessa arvioidaan olevan kaikkiaan noin 200 000 henkilöä, joiden muisti ja tiedonkäsittelytaidot ovat heikentyneet, ja näistä noin puolella on arvioitu olevan vähintään keskivaikea muistisairaus.
Hyvinvointialueiden väliset erot ovat suuria
Muistisairauksien yleisyydessä on suuria eroja hyvinvointialueiden välillä. Sairastavuus on suurinta Kainuussa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa.
Hyvinvointialueiden välisiin eroihin on useita syitä.
Erilaisia lukuja selittää muistisairauksien riskitekijät, kuten sydän- ja verisuonisairauksien alueellinen yleisyys ja kuinka paljon alueella on iäkästä väestöä.
Voi olla, että joillakin alueilla on helpommin hakeuduttu ja päästy muistitutkimuksiin ja hoitoon kuin niillä alueilla, joissa todettujen muistisairauksien määrä on vähäisempi.
Arvioiden mukaan Kymenlaaksossa on noin 5.500 muistisairasta. Heidän lisäkseen se koskee heidän läheisiään, jotka joutuvat jossain vaiheessa kosketuksiin muistisairauden kanssa. Näitä arvioidaan olevan vähintään neljä jokaista sairastunutta kohden.
Tämä tarkoittaa Suomessa noin miljoonaa ihmistä ja Kymenlaaksossa 27.500 henkilöä, joita muistisairaus koskettaa jollain tavalla.
Muistisairauksien riskiä on mahdollista pienentää
Muistisairaudet korostuvat kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä, vaikka niitä esiintyy jo työikäiselläkin väestöllä.
Toistaiseksi ei ole löytynyt muistisairauksia parantavaa lääkettä, mutta aivoterveyttä on tutkittu ja siitä saatu tietoa.
Neljäkymmentä prosenttia muistisairauksista johtuu tekijöistä, jotka ovat muokattavissa. Hoitamalla hyvin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä voimme vaikuttaa siihen, että myöhemmällä iällä muistisairauksia olisi vähemmän tai ne ainakin ilmaantuisivat myöhemmällä iällä.
Suomessa vuonna 2009 käynnistynyt FINGER-tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että noudattamalla monipuolista elintapaohjelmaa voidaan parantaa ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja ja ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä. FINGER-toimintamalli on herättänyt kiinnostusta maailmalla. Tällä hetkellä yli 60 maata tutkii ja soveltaa mallin mukaista elintapaohjelmaa.