Muistisairauteen sairastuu huomattavasti aiempaa arvioitua useampi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uudesta, rekisteriaineistoihin perustuvasta tutkimuksesta on saatu ajantasaista tietoa muistisairauksien määrästä Suomessa, alueellisesta vaihtelusta ja arvio kehityksestä tulevaisuudessa. Väestön ikääntyessä muistisairaita arvioidaan vuonna 2040 olevan Suomessa noin 247 000.

Osana Kansallinen terveysindeksi -hanketta tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa diagnosoidaan noin 22 700 uutta muistisairautta vuosittain. Tulos poikkeaa selvästi aiemmista arvioista, joiden mukaan uusia sairastuneita olisi noin 14 500 vuosittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijalääkäri, geriatri Hanna-Maria Roitto sanoo, että erot arvioissa kertovat erityisesti erilaisista tutkimusmenetelmistä.

– Aiemmat luvut perustuivat suomalaisiin kohorttitutkimuksiin 1980- ja 1990-luvuilta sekä eurooppalaisiin väestötutkimuksiin. Nyt määrää selvitettiin koko maan kattavista sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekistereistä (Hilmo) ja Kelan sairausvakuutuksesta korvattavien lääkeostojen rekistereistä eli määrässä on mukana henkilöt, joilla on muistisairausdiagnoosi, käytössään muistisairauslääke tai nämä molemmat, Roitto kertoo.

Tutkimuksen tarve oli ilmeinen, sillä uutta, päivittyvää tietoa ei ollut. Suomessa ei ole käytössä esimerkiksi Ruotsin mallin mukaista dementiarekisteriä. Tutkimuksen avulla on tehty määritelmät muistisairausindeksille, jotta jatkossa saataisiin päivittyvää tietoa Kansalliseen terveysindeksiin. Tavoitteena on myös toistaa vastaava tutkimus 5–10 vuoden päästä.

Väestön ikääntyminen selittää kokonaismäärän kasvua

Tutkimuksen mukaan uusien muistisairausdiagnoosien määrä on Suomessa pysynyt hyvin tasaisena vuosina 2016–2021. Tutkimuksesta ei saada tarkkaa tietoa siitä, ovatko muistisairaudet yleistyneet tai vähentyneet Suomessa, sillä tutkimusaika on melko lyhyt ja koronapandemian vuoksi vuonna 2020 diagnooseja tehtiin vähemmän. Erilaisten tutkimusmenetelmien vuoksi lukuja ei myöskään voi vertailla aiempaan arvioon.

– Kun katsoimme ketä ja missä sairauden vaiheessa aikaisempaan arvioon oli tutkittu, havaittiin, että mukana oli aika pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavia. Jos sairaus todetaan varhaisessa vaiheessa, sen kanssa eletään pidempään, mikä voi osin selittää esiintyvyyden lisääntymistä uudessa tutkimuksessa, sanoo Roitto.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on Roiton mukaan viitteitä siitä, että muistisairauksien ilmaantuvuus on alkanut vähentyä joidenkin kehittyneiden maiden väestössä. Sairastuneiden kokonaismäärä kuitenkin kasvaa, kun väestö ikääntyy. Vuonna 2021 Suomessa oli yli 150 000 sairastunutta, ja heistä yli 40 prosenttia oli 85-vuotiaita. Vuonna 2040 muistisairaus on väestörakenteen perusteella jo noin 247 000 suomalaisella.

Alueittain suurta vaihtelua

Uuden tutkimuksen avulla saatiin myös alueellista tietoa. Tarkempi tieto sairastuneiden tämänhetkisestä määrästä sekä arvio tulevaisuudesta on tärkeää, jotta esimerkiksi hyvinvointialueet osaavat suunnitella palveluita.  

Vähiten muistisairauksia asukaslukuun nähden oli Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla, eniten Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Uusia muistisairauksia todettiin vähiten Ahvenanmaalla sekä Vantaalla ja Keravalla ja eniten Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla.

Alueiden väliltä löytyy suurta vaihtelua, mikä johtuu suurelta osin alueiden demografiasta, eli mitä suurempi iäkkäiden määrä, sitä enemmän muistisairauksia. Lukujen takaa Roitto löytää kuitenkin muitakin selittäviä tekijöitä, kuten muistidiagnostiikkaan käytössä olevat resurssit ja hoitokäytännöt.

– Jos alueella on paljon muistisairauden riskitekijöitä ja paljon iäkkäitä, mutta ei paljon muistisairauksia, voi olla, että palveluketju ei toimi. Ihmiset eivät ole osanneet hakeutua tai eivät ole päässeet hoidon piiriin, Roitto pohtii.

Edelleen muistisairauksien määrään liittyy epävarmuutta esimerkiksi kirjauskäytäntöjen, potilastietojärjestelmien vaihtumisen sekä mahdollisten väärien positiivisten tai negatiivisten diagnoosien takia. Roiton mukaan todellinen sairastuneiden määrä on todennäköisemmin arvioitua korkeampi kuin matalampi.  

Huomio riskitekijöihin  

Tärkeää on huomioida alueelliset erot muistisairauksien riskitekijöissä, joita ovat erityisesti sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, mutta myös esimerkiksi eristäytyneisyys, masentuneisuus ja yksinäisyys. Roiton mukaan lisää tutkimusta tarvittaisiin esimerkiksi yhteisöllisyyden merkityksestä muistisairauksien ehkäisyssä.

– Noin 40 prosenttia muistisairauksista johtuu muokattavissa olevista riskitekijöistä. Arvio tulevasta sairaiden määrästä ei ole ennuste, vaan perustuu siihen, että ilmaantuvuus pysyy ennallaan. Meillä ei tarvitse olla niin paljon muistisairaita, jos pystytään vähentämään ilmaantuvuutta, Roitto sanoo.

Roitto muistuttaa myös, että muistisairaudessa vähiten kustannuksia tulee diagnoosista ja alkuvaiheen hoidosta. Olisi siis tärkeää, että sairaus todettaisiin alkuvaiheessa.

– Jokaisen hyvinvointialueen olisi hyvä tarkastella oman alueensa lukuja, ja verrata niitä palveluihin ja palveluiden saatavuuteen. Ovatko palvelut riittävät ja hakeutuvatko ihmiset tutkimuksiin, hän sanoo.

Teksti: Minna Ala-Kyyny
 

Tutkimus: Roitto, H., Lindell, E., Koskinen, S., Sarnola, K., Koponen, P., Ngandu, T. (2024). Diagnosoitujen muistisairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys Suomessa vuosina 2016–2021. Duodecim. 140(5):411–9.