Floro Cubelon Muistipassi-idea palkittiin arvostetulla Queen Silvia Nursing Awardilla. Oulun ammattikorkeakoulun lehtori luotsaa ulkomaalaisia opiskelijoita samalle polulle, jonka on itsekin käynyt: valmistumaan sairaanhoitajiksi ja jäämään töihin Suomeen.
Oulun ammattikorkeakoulun lehtori Floro Cubelo on juuri saapunut simulaatiosta. Se tarkoittaa, että hän on ollut sairaanhoitajaopiskelijoidensa taustatukena hoitotilanteessa, jossa hoidettavana tosin ei ole vielä oikea potilas, vaan Anne-nukke. Hoitotilanteessa simuloidaan kuitenkin aivan todellista hoitotilannetta ja opiskelijan suoritus arvioidaan.
– Anne-nukella on pulssi ja hän myös ’hengittää’, liikkuu ja yskii. Simulaatio on opiskelijoille tärkeä oppimistilanne, sillä sairaanhoitajan ammattia ei opi pelkästään kirjoista lukemalla, Cubelo sanoo.
Filippiineiltä kotoisin oleva Cubelo saapui Suomeen kymmenen vuotta sitten opiskellakseen sairaanhoitajaksi ja jäädäkseen töihin Suomeen. Kerättyään kokemusta useissa eri työpaikoissa hän toimii nyt Oulussa englanninkielisen sairaanhoitajatutkinnon opintovastaavana.
– Tavallaan autan nyt ihmisiä sillä polulla, jonka olen jo itse käynyt. Hoitajapula on kova. Meillä on toiveena saada Ouluun ulkomaalaisia opiskelijoita, jotka jäisivät myös töihin tänne. Osalla on sairaanhoitajan koulutus jo kotimaastaan, kuten minullakin oli.
Muistipassi-idea syntyi päiväunien jälkeen
Sairaanhoitajaopintojen lisäksi Cubelo on ehtinyt suorittaa uudessa kotimaassaan kansanterveystieteen maisterin tutkinnon ja valmistelee tällä hetkellä väitöskirjaa. Lisäksi hän keksi idean, jolla voitti viime vuonna arvostetun Queen Silvia Nursing Award -palkinnon. Kyseinen taho palkitsee vuosittain kehitysideoita vanhusten hoidon parantamiseksi.
– Se oli vähän hassu juttu. Otin työpäivän jälkeen päiväunet, ja herättyäni naputtelin ideani tietokoneelle. Ideani on nimeltään Muistipassi. Se on työkalu, jolla voidaan aktivoida muistisairaan muistia ja tehdä hoidosta kokonaisvaltaisempaa, Cubelo selittää.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan Muistipassi olisi päivittäin täytettävä lomake, jonka muistisairas täyttäisi yhdessä hoivakodin henkilökunnan kanssa. Muistipassissa pisteytetään asiakkaan psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia.
– Kun dataa kertyisi useammalta päivältä ja useilta asiakkailta, sitä tulkitsemalla voitaisiin päätellä, millä alueilla asiakas tarvitsee aktivointia ja miten häntä voitaisiin osallistaa. Myös hoivakoti hyötyisi datasta: jos esimerkiksi fyysisen aktiivisuuden tulokset ovat heikkoja, voitaisiinko niitä lisätä vaikkapa fyssarin avulla?
Muistipassi on vasta idean tasolla. Cubelon toiveena on päästä seuraavaksi pilotoimaan Muistipassia hoivakodissa. Siten nähtäisiin, miten se käytännössä toimii, ja voitaisiin tehdä jo pientä tutkimusta sen tarjoamasta datasta.
– Olisi mahtavaa, jos Muistipassin voisi jossain vaiheessa integroida osaksi potilastietojärjestelmää.
Filippiineillä vanhukset hoidetaan kotona
Vanhustenhoito on Cubelon mukaan Suomessa hyvin erilaista kuin Filippiineillä.
– Kotimaassani vanhukset hoidetaan kotona perheissä. Se on meidän tapamme. Meillä ei edes ole sellaista alaa kuin gerontologinen eli ikääntyneiden hoitotyö. Tämän kulttuurimme vuoksi filippiiniläisillä on hyvin vahva hoivaamisen taito ja he ovat hyviä sairaanhoitajia.
On kuitenkin yksi este ylitse muiden, kun mietitään toisesta kulttuurista tulevan hoitajan työllistymistä Suomeen: kielimuuri.
– Kieli on iso este. Enemmistö potilaista on ikääntyneitä henkilöitä, eikä monikaan heistä ymmärrä englantia. Kannustan opiskelijoita käyttämään suomen kieltä rohkeasti. Kielitaidon hankkiminen ja sanaston ymmärtäminen on ehdoton edellytys, sujuvaa suomea puhuva Cubelo painottaa.
Esimerkiksi simulaatiotilanteessa ”potilas” ja lääkäri puhuvat suomea. Cubelo on tilanteessa mukana opiskelijan tausta-apuna, ja hän auttaa tarvittaessa englanniksi.
Cubelo auttaa opiskelijoitaan monin tavoin myös sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Neuvon ihan kädestä pitäen, että suomalaisten kello seitsemän tarkoittaa 6.50 ja myöhästyä ei saa.
Moni hyvä idea tulee ruohonjuuritasolta
Cubelo on tullut Suomeen jäädäkseen ja vierailee kotimaassaan noin kerran vuodessa. Parasta Suomessa ja työssä täällä on kehittäminen. Tästä Muistipassikin on hyvä esimerkki.
– Tämä on unelmatyö. Pääsen kehittämään uutta tutkinto-ohjelmaa. Olen työskennellyt eri sairaaloissa, vanhusten ja kehitysvammaisten parissa ja opettanut muun muassa moniammatillista hoitotyötä. Saan työssäni yhdistää kaikkia näitä, ja näiden omien kokemusteni pohjalta syntyi myös Muistipassi.
Palkinto on Cubelon mukaan ollut iso juttu myös Oulun ammattikorkeakoululle, sillä Ouluun ei ole palkintoa aiemmin tullut.
– Omalta osaltani koen, että tämä palkinto on viesti myös maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajille: tässä maassa on kaikenlaisia mahdollisuuksia kehittyä, ja monet hyvät ideat tulevat ihan ruohonjuuritasolta.
Teksti: Kati Valjus
Queen Silvia Nursing Award
Ruotsin kuningatar Silvian tukema vuosittain jaettava kansainvälinen palkinto sairaanhoidon opiskelijoille, sairaanhoitajille, lähihoitajille ja lähihoitajaopiskelijoille.
Queen Silvia Nursing Award -verkostoon kuuluvilla hoitoalan osaajilla on joka vuosi mahdollisuus esittää hoitoalaa, erityisesti vanhusten ja muistisairaiden hoitoa, kehittäviä innovaatioita tai ideoita.
Palkinnon ovat perustaneet Swedish Care International sekä Forum for Elderly Care -järjestö.
Stipendi jaetaan seitsemässä maassa: Ruotsissa, Suomessa, Puolassa, Saksassa, Liettuassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa.
Voittajat saavat 6000 euron rahapalkinnon sekä kansainvälisiä verkostoitumis- ja oppimismahdollisuuksia verkostokumppaneiden kanssa. Ruotsin kuningatar Silvia tapaa voittajat palkitsemistilaisuudessa.
Muistiliitto on yksi palkinnon yhteistyökumppaneista Suomessa.