Suomalaisista 85 prosenttia suhtautuu edunvalvontavaltuutukseen myönteisesti. Tämä ei kuitenkaan johda valtuutuksen tekemiseen, sillä Digi- ja väestötietoviraston teettämän kyselyssä vain 15 prosenttia vastaajista oli tehnyt edunvalvontavaltuutuksen.
Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, jolla henkilö voi ilmoittaa, kuka hänen asioitaan hoitaa ja miten niitä hoidetaan. Digi- ja väestötietoviraston teettämästä kyselystä selvisi, että yli 40-vuotiaista suomalaisesta 61 prosenttia tietää, mikä edunvalvontavaltuutus on. Kysely on ensimmäinen, jolla on selvitetty vuonna 2007 voimaan tulleen edunvalvontavaltuutuksen tunnettuutta.
Vaikka edunvalvontavaltuutuksen mielikuva on kyselyn perusteella myönteinen, harva on tehnyt sitä itselleen. Kyselyyn vastanneista vain 15 prosenttia oli tehnyt edunvalvontavaltuutuksen. Ero ikäryhmien välillä oli suuri. Kun 40–49-vuotiaista 5 prosen-tilla ja 50–59-vuotiaista 6 prosentilla oli valtuutus, 60–69-vuotiaista sen oli tehnyt 16 prosenttia ja yli 70-vuotiaista 31 prosenttia.
– Edunvalvontavaltuutus ei ole vain ikääntyvien asia. Se kannattaa olla valmiina siltä varalta, että elämässä tapahtuu jotain yllättävää, joka vie toimintakyvyn, painottaa viestintä- ja markkinointijohtaja Liinu Lehto Digi- ja väestötietovirastosta.
EROAA PERINTEISESTÄ EDUNVALVONNASTA
Edunvalvontavaltuutuksen avulla jokainen voi päättää, kenen haluaa omia asioitaan hoitavan. Moni kyselyyn vastanneista sekoitti sen kuitenkin perinteiseen edunvalvontaan. Edunvalvontavaltuutuksessa henkilö voi itse päättää, kuka hänen asioitaan hoitaa. Perinteisessä edunvalvonnassa Digi- ja väestötietovirasto määrää edunvalvojan.
Kyselyssä edunvalvontavaltuutuksen hyvinä puolina pidettiin erityisesti sitä, että sen avulla asiat tulevat hoidettua tilanteessa, joissa niitä ei itse pysty hoitamaan. Lisäksi hyvänä pidettiin sitä, että valtuutuksen avulla voi itse päättää, kuka asioita hoitaa.
Huhtikuussa toteutettuun kyselyyn vastasi tuhat yli 40-vuotiasta suomalaista.
VALTAKIRJA ON TÄRKEÄÄ TEHDÄ AJOISSA
Jokainen edunvalvontavaltakirja on yksilöllinen. Siksi sen tekemistä varten ei ole olemassa yhtä valmista mallipohjaa, joka sopisi kaikille. Valtakirja pitää tehdä kuitenkin silloin, kun on vielä toimintakykyinen. Se kannattaa tehdä asiantuntijan kanssa, jotta lain edellyttämät vaatimukset ja muotoseikat täyttyvät.
Edunvalvontavaltuutusvaltakirja lähetetään Digi- ja väestötietovirastoon vahvistettavaksi vasta silloin, kun henkilö ei pysty itse hoitamaan asioita. Vuonna 2021 vahvistettiin noin 6 000 edunvalvontavaltuutusta ja määrän odotetaan kasvavan vuosittain väestön ikääntyessä.
Toukokuussa alkoi Digi- ja väestötietoviraston Omissa käsissä -kampanja, joka nostaa esiin edunvalvontavaltuutuksen tärkeyden. Mukana kampanjassa on kymmeniä suomalaisia organisaatioita, myös Muistiliitto.