Tammikuun aluevaaleissa valitaan päättäjät hyvinvointialueille, jotka vastaavat jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. On tärkeää valita alueille muistiystävälliset päättäjät.
Muistiliiton vaalitavoitteissa nostetaan esiin teemoja, jotka on tärkeää huomioida myös hyvinvointialueilla. Ne ovat asioita, joiden avulla voidaan tukea muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä elämänlaatua. Muistiliiton vaaliteemat keskittyvät järjestöjen rooliin hyvinvointialueilla, muistisairauksien ennaltaehkäisyyn sekä toimivaan palvelupolkuun.
– Väestön ikääntyessä hyvinvointialueiden palveluihin kohdistuu kasvava tarve. On järkevää satsata muistisairauksien riskitekijöiden ennaltaehkäisyyn ja kehittää palvelupolku mahdollisimman sujuvaksi. Se on paitsi inhimillisesti, myös taloudellisesti fiksua, sanoo Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu.
– Järjestöillä on paljon erityisosaamista, kyky tavoittaa alueen asukkaat sekä monenlaista toimintaa tarjottavana. Järjestökumppanuus tuo merkittäviä hyötyjä.
Muistiliitto korostaa, että asiakkaat, kokemustoimijat ja järjestöt tulee ottaa mukaan hyvinvointialueen kehittämiseen. Lisäksi alueen asukkailla tulee olla tietoa järjestöjen toiminnasta sekä mahdollisuus osallistua vertais- ja vapaaehtoistoimintaan.
Vaaliteemat muistuttavat myös siitä, että muistisairauksien ennaltaehkäisy on tärkeää. Aivoterveyden edistämisellä voidaan pienentää riskiä sairastua muistisairauteen. Muistisairauteen sairastuneiden hyvinvointia edistää ajoissa saatu diagnoosi sekä varhainen tuki, neuvonta ja ohjaus.
– Muistisairauksiin sairastuneiden määrä kasvaa tulevaisuudessa. Muistisairauksiin liittyvien kustannusten kasvua voidaan hillitä terveyttä ja hyvinvointia edistävillä päätöksillä, toteaa Suomu.
Palvelupolku tukee elämänlaatua
Hyvinvointialueilla tulee olla toimiva, yksilöllinen ja kokonaisvaltainen palvelupolku, joka tukee muistisairaiden ihmisten ja läheisten toimintakykyä ja elämänlaatua kaikissa sairauden vaiheissa. Se edellyttää asiantuntevaa palveluohjausta.
– Lisäksi on tärkeää, että muistiyhdistysten ja Muistiluotsi-keskusten tarjoama ohjaus, neuvonta, vertaistuki ja vapaaehtoistoiminta ovat osa palvelupolkua, sanoo Suomu.
Lisäksi hyvinvointialueilla on oleellista kiinnittää huomiota yksilölliseen kuntoutukseen, päivätoimintaan ja laadukkaaseen kotihoitoon. Niillä voidaan siirtää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Muistisairaan itsenäistä elämää voidaan tukea vammaispalvelulain mukaisilla palveluilla.
– Myös omaishoitajien jaksamiseen pitää kiinnittää huomiota. Sitä voidaan tukea sairastuneen vuorohoidolla, kotiin annettavilla palveluilla, omaishoitajien vapaapäivillä ja terveystarkastuksilla, Suomu sanoo.
Hyvinvointialueita 21
Uudet hyvinvointialueet järjestävät niille lailla säädetyt tehtävät, eli aluksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen. Alueita tulee olemaan yhteensä 21, ja niiden lisäksi Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. Kunnille jää edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä.
Nyt järjestettävissä vaaleissa valitaan aluevaltuusto, joka käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta.
–Aluevaaleissa äänestäminen on tärkeää. Vaikka uusi hyvinvointialue ja vaalit saattavat tuntua vielä vieraalta asialta, kysymys on ihmisten arkeen ja pärjäämiseen liittyvistä palveluista, Suomu toteaa.