Suomen seuraava hallitus saa ratkaistavakseen monia vaativia kysymyksiä. Väestömme ikääntyy ennätystahtia ja samalla muistisairauksia sairastavien määrä lisääntyy voimakkaasti. Yhteiskunnan tulee kyetä pitämään sairastuneista huolta, tarjoamaan heille riittävät palvelut sekä inhimillisen ja hyvän elämän edellytykset. Palveluiden saatavuus ja laatu ovat tälläkin hetkellä paikoin kriisiytyneet ja koko sosiaali- ja terveysala kärsii henkilöstöpulasta. Yhtälö ei ole helppo.
Muistisairaille suunnattuja palveluita tulee tarkastella investointina, jossa panostamalla oikeisiin asioihin luodaan vaikuttavuutta ja voidaan hillitä uusien kustannusten syntymistä.
Suomalaisen Alsova-tutkimuksen* mukaan Alzheimerin taudin kustannukset ovat lievässä, keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa yli kaksin-, kolmin- ja nelinkertaiset varhaiseen tautivaiheeseen verrattuna. Varhainen diagnoosi, lääkehoito sekä säännöllinen ja riittävä tuki sairastuneelle ja omaisille heti sairauden alkumetreillä hillitsevät kustannusten nousua olennaisesti.
Vaikka muistisairaus on etenevä sairaus, kuntoutus ja toimintakyvyn ylläpitäminen kannattaa: niillä tuetaan kotona pärjäämistä ja myös läheisten hyvinvointia. Kodin fyysinen esteettömyys on tärkeää mutta erityisesti korostuvat palvelut, kuten päivätoiminta ja vuorohoito. Kun toimintakyky pysyy parempana ja omainen saa välillä levätä, kotona voi asua turvallisesti pidempään.
Tarvitsemme myös kiireesti lisää yhteisöllisiä asumisratkaisuja kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan väliin. Yhteisöllinen asuminen tuo turvaa ja mielekkyyttä sekä yksinasuville että heille, joille kotona asuminen omaisen kanssa ei ole enää mahdollista mutta toimintakykyä on jäljellä eikä tuen ja hoivan tarve ole ympärivuorokautista. Yhteisöllinen palveluasuminen voi helpottaa henkilöstön lisätarvetta, esimerkiksi yöaikaisen kotihoidon järjestämistä ja osa palvelusta voi olla ryhmämuotoista.** Muistisairaus voi johtaa sosiaalista kontakteista vetäytymiseen ja yhteisöllinen asuminen tukee myös sosiaalista vuorovaikutusta.
Muistisairasta läheistään hoitavat ovat omaishoitajien suurin ryhmä. Omaishoitajien tukemiseen ja jaksamiseen kannattaa investoida nykyistä enemmän, sillä omaishoito on yhteiskunnalle erittäin kustannustehokas hoitomuoto. Palkkioiden taso tulee säilyttää vähintään ennallaan ja kriteerien tulee olla valtakunnallisesti yhdenvertaiset. Vaativasta omaishoidosta tulee korvata nykyistä enemmän ja omaishoitoa tukevien palveluiden tulee olla yhteensovitettavissa palkkioihin siten, että palveluiden käyttö ei laske palkkiota. Työssäkäyvien omaishoitajien palkallista vapaata tulee selvittää.
Tulevaisuuden kansanterveyttä parannetaan ja kustannusten syntyä estetään ennaltaehkäisevällä työllä. Osa hyvinvointialueista tekee työtä jo nyt, mutta ennaltaehkäisy tarvitsee kansallista rahoitusta ja lisää kannusteita. Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja aivoterveyden edistäminen on syytä kytkeä tiiviisti muiden kansansairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen, ehkäisytyöhön.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat sairastuneille ja omaisille monenlaista tukea, palveluita ja osallistumismahdollisuuksia ja ovat arjen rinnalla kulkijoita sairauden eri vaiheissa, alun epätietoisuudesta aina elämän loppuvaiheeseen asti. On tärkeää, että kansalaisjärjestöjen autonomia ja toimintaedellytykset turvataan myös tulevaisuudessa ja järjestöjen rahoituksesta tehtyyn parlamentaariseen yhteisymmärrykseen sitoudutaan. Järjestöjen osaaminen, sekä ammatillinen että vertaisuuteen ja omakohtaiseen kokemukseen perustuva osaaminen, on hyvinvointiyhteiskunnalle korvaamatonta ja sitä kannattaa hyödyntää.
Eliniän piteneminen on yksi suomalaisen yhteiskunnan saavutuksista. Korkean iän myötä riski moniin sairauksiin kuten muistisairauteen lisääntyy ja palvelutarve kasvaa. Eduskuntavaaleissa ja hallitustunnusteluvaiheessa on puhuttu paljon talouden sopeuttamistarpeista. Talouden tulee olla kestävällä pohjalla, mutta julkisen talouden tasapainottaminen ei saa tapahtua heikommassa asemassa olevien ihmisten kustannuksella ja heidän palveluistaan leikkaamalla. Oikea-aikaiset, hyvin kohdennetut ja vaikuttavat palvelut ovat myös taloudellisesti kannattava investointi.
Kirjoittaja:
Katariina Suomu
toiminnanjohtaja
puh. 050 567 6445
katariina.suomu@muistiliitto.fi
*Jetsonen, Viivi ym., Age and Ageing 10.7.2021
** Kestilä ym. (toim.) 2023