Ajankohtaista

Julkaistu 15.5.2021

Kunnan tulee tukea aivoterveellisiä elintapoja –panostus ennaltaehkäisyyn on investointi

Muistiliiton liittovaltuusto vaatii, että aivoterveyden edistämiseen ja muistisairauksien riskitekijöiden ennaltaehkäisyyn tulee kunnissa panostaa nykyistä vahvemmin. Muistisairautta sairastaa noin 200 000 ihmistä ja läheisten kautta sairaus koskettaa noin miljoonaa suomalaista. Tämän kansansairauden kustannukset ovat noin 3mrd. euroa vuodessa.

Maailmanlaajuisesti sairastuneita on 50 miljoonaa ja määrän on arvioitu kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Muisti- ja ajattelutoimintojen säilymiseen ja muistihäiriöiden riskitekijöihin kuitenkin voidaan ja kannattaa vaikuttaa. Suomalainen FINGER-tutkimus on osoittanut, että muistisairauden riskissä olevien tunnistaminen ja elintapaneuvonnan kohdistaminen heille ylläpitää ja parantaa ikääntyneiden toimintakykyä laaja-alaisesti. Vaikuttava toimintamalli vaatii resursseja, mutta panostus on investointi, joka maksaa itsensä takaisin ikääntyneiden parempana terveytenä ja hyvinvointina sekä mahdollisuutena elää itsenäistä elämää entistä pidempään. Siksi Muistiliiton viesti kuntavaaleihin on, että aivoterveyden edistäminen kannattaa. 

FINGER-toimintamallissa terveellisten elintapojen ohjaukseen kuuluu ruokavalioneuvontaa, liikuntaharjoittelua, kognitiivisia harjoitteita sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden tehostettua seurantaa ja hallintaa. Tärkeää on elintapaintervention monipuolisuus ja riittävän pitkä kesto.  

– Muistisairauksiin on toistaiseksi olemassa ainoastaan sairauden oireita ja etenemistä hidastavaa hoitoa. Aivoterveyden edistäminen ja sairastumisen riskin pienentäminen ovat ne keinot, jotka meillä on käytettävissä, kun haluamme vaikuttaa itse sairauteen, toteaa liittovaltuuston puheenjohtaja, neurologian professori Anne Remes.   

– Aivoterveys kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän, mikä on hyvä lähtökohta sen edistämiselle, toiminnanjohtaja Katariina Suomu toteaa.

Muistiliiton yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa toteuttama Muistibarometri 2020 kertoo, että vasta joka toisessa kunnassa on nimetty aivoterveydestä vastaava henkilö.    

–  Systemaattiseen aivoterveyden edistämiseen kuten FINGER-toimintamallin soveltamiseen ei ole vielä investoitu riittävästi. Aivoterveyden edistäminen ei saa olla riippuvainen yksittäisen ammattilaisen osaamisesta, ajasta tai kiinnostuksesta. Tarvitsemme kuntiin ja jatkossa hyvinvointialueille johdonmukaista, koordinoitua työtä ja resursseja riittävän varhaiseen, ihmisen tarpeet ja elämäntilanteen huomioivaan elintapaohjaukseen. Vaikka samat elintapatekijät ovat monen sairauden taustalla, on tärkeää tuoda vahvemmin esiin juuri muistisairauksien riskitekijät ja vaikuttaa niihin, Suomu jatkaa.  

– Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kokonaisvaltainen ja sektorirajat ylittävä tehtävä. Esimerkiksi ympäristön suunnittelulla sekä liikunta- ja kulttuuripalveluilla tuetaan väestöä ja erityisesti ikääntyneitä huolehtimaan terveydestään, Suomu toteaa. 

Muistiliiton liittovaltuuston kevätkokous järjestettiin 15.5.2021 etäyhteyksillä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Koronapandemian vaikutukset näkyvät liiton toimintakertomuksessa 2020 ja vuoden 2021 toimintasuunnitelmassa. Toiminnot ja tapahtumat on pääosin joko toteutettu etäyhteyksin tai siirretty eteenpäin. Poikkeusajan kielteiset vaikutukset muistisairaille ja heidän läheisilleen tuntuvat pitkään ja Muistiliiton ja jäsenyhdistysten tuen ja ohjauksen tarve on jopa pandemiaa edeltävää aikaa suurempi. 

Muita uutisia