Julkaistu 30.9.2021

Ikäihmisten hyvän perhehoitoarjen suositukset julkaistu

Ikäihmisten hyvän perhehoitoarjen suositukset julkaistu

Ikäihmisten omiin kokemuksiin pohjautuvat Hyvän perhehoidon arjen suositukset on julkaistu. Suositukset turvaavat perhehoidon laatua ja toimivat muun muassa perhehoitajan, perhehoidon järjestämistä ja valvontaa ohjaavien tahojen sekä omaisyhteistyön käytännön työkaluina.

Suositukset on luonut Perhehoitoliiton Kotona perheessä -hanke. Se keräsi tietoa ikäihmisistä ja heidän perhehoitokokemuksistaan havainnointien, keskustelujen ja kyselyiden avulla. Yhteiskehittämiseen osallistui 39 perhehoidossa asuvaa ikäihmistä yhdeksästä eri perhekodista. Aineisto käsiteltiin tutkimusmenetelmin, millä varmistettiin tiedon luotettavuus ja ikäihmisten näkökulman säilyminen suosituksissa.

Ikäihmisten näkökulmasta perhehoito on ympäristö, jossa on paljon mahdollisuuksia mielekkääseen ja elämänmakuiseen elämiseen sekä arjen valintoihin ja päätöksiin, kunhan ne vain tunnistetaan ja osataan hyödyntää.

Hankkeen selvityksen mukaan ikäihmisille hyvää oloa tuottavat tavanomainen arki ja sen eläminen yhdessä. Perhehoitajan taito kohdata ja rakentaa yhteisyyttä ikäihmisen kanssa ovat ikäihmisen hyvinvoinnin kannalta avaintekijöitä. Nämä asiat ovat Hyvän perhehoitoarjen suositusten ydinsisältö.

– Toivon, että suosituksia ja niihin liittyvää tarkistuslistaa hyödynnetään laajasti perhehoidon kentällä. Niillä on vahvat perustelut ikäihmisten kokemuksista. Siitä tulee niiden arvo ja vakuuttavuus, Perhehoitoliiton hankepäällikkö Minna Laine sanoo.

Ikäihmisten perhehoidon määrät kasvaneet tuntuvasti

Ikäihmisten toimeksiantosuhteinen perhehoito on hoivaa ja huolenpitoa sekä arjen elämistä joko perhehoitajan tai ikäihmisen omassa kodissa. Perhehoidon järjestämisestä vastaavat kunnat. Vuonna 2020 Suomessa oli perhehoidossa 1 640 ikäihmistä ja hoitovuorokausia kertyi runsaat 140 000.

Ikäihmisten perhehoitajien, perhehoidossa olevien ikäihmisten ja hoitovuorokausien määrät ovat moninkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näin ollen perhehoidon sisällön kehittäminen rakenteiden ja perhehoitajien toimintaedellytysten rinnalla on ajankohtaista.

– Kotona perheessä -hankkeessa toteutettu yhteiskehittäminen on hyvä esimerkki järjestölähtöisestä kehittämisestä, jolla varmistetaan ikäihmisten perhehoidon laatua. Ikäihmisten osallisuus on teema, johon ei ole aiemmin paneuduttu suuremmin perhehoidon piirissä, Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju kertoo.

Perhehoitoliitto ry:n Kotona perheessä -hankkeessa (STEA 2020–2023) laadittujen ikäihmisten hyvän perhehoitoarjen suositusten kehittämiskumppaneita ovat olleet Ikäinstituutti, Muistiliitto ry, Oulunkaaren kuntayhtymä, Pirkanmaan perhehoidon yksikkö, Turun ammattikorkeakoulu sekä Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö.

Muita uutisia