Eliniän pidentyessä yhä useampi sairastuu Alzheimerin tautiin tai johonkin muuhun muistisairauteen. Työiässä muistisairauteen sairastuneita on Suomessa noin 7000 henkilöä. Diagnosointi on kehittynyt ja sairaudet löydetään yhä aiemmin. Juuri diagnoosin saanut ei ole vielä dementoitunut. Muistisairas henkilö tarvitsee hyvin yksilöllistä tukea arjessa selviytymiseen. Tämän tuen ja palvelujen tulee lähteä asiakkaasta siis sairastuneesta itsestään sekä hänen perheensä ja läheistensä tarpeista. Me, ei-sairastuneet ammattihenkilöt, puhumme asiakaslähtöisyydestä sekä itsemääräämisoikeudesta. Mitä tarkoittaa, jos tuen ja palveluiden lähtökohtana on aidosti asiakaslähtöisyys ja itsemääräämisoikeus? Onko yhteiskunnassamme tilaa vai syrjäytyykö muistisairautta sairastava ihminen heti diagnoosin saatuaan? Muistisairaita ihmisiä kulkee kaupoissa, takseissa, ravintoloissa ja he käyttävät normaaleja palveluja. Osaammeko kohdata heidät ja olemmeko valmiita tarjoamaan heille tukea ja palveluja?

Paras-hankkeessa pyritään kuntien väliseen yhteistyöhön ja ”suuralueisiin”. Kuinka muistisairas kykenee hakemaan apua ja palveluita, jos niitä ei tarjota hänelle lähipalveluina? Vaarana keskitetyissä palveluissa on, että muistisairaat hukkuvat jonnekin. Muistisairaalla kynnys lähteä hakemaan palveluita on korkea johtuen pelkästään muistisairaudesta sekä mahdollisista liikkumisen rajoitteista. Asiakaslähtöisyyttä tässä tapauksessa on se, että tuki ja palvelut ovat saatavissa asuinpaikan läheltä tutulta ihmiseltä, joka koordinoi muistisairaan tarvitsemia palveluita. Miten tämä koordinointi tulee toteuttaa?

Oulun kaupungilla tulee olla käytössä toimiva ”Muistipolku”. Muistipolussa on nimettynä eri sairastumisen vaiheessa tarjottavat palvelut sekä kuntoutuksen keinot. Näitä koordinoimaan kaupunkiin tulee palkata eri alueille muistikoordinaattoreita sekä muistihoitajia. He voivat palvella asiakkaita lähialueilla, kuten edellä jo ehdotettiin. Koko muistipolun tulee lähteä hoitotahdosta, joka sisällytetään koko sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohdaksi. Työikäisellä muistisairaalla, perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto ovat ratkaisevassa asemassa suhteessa siihen, että hoidon jatkuvuus varmistuu. Yli 65-vuotiaat oululaiset kutsutaan säännöllisesti ”Ikäneuvolaan”. Samalla tehdään muiden ikäkontrollien esimerkiksi verenpaine ja kolesteroli ohessa muistitesti. Tällöin muistihäiriöihin ja -sairauksiin voidaan tarttua ajoissa. Tämä muistipolku sisällytetään pysyväksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Toinen tärkeä näkökulma asiakaslähtöisyyteen on valinnanvapauden mahdollisuus. Jo perustuslaki antaa ihmiselle oikeuden valita, missä asuu. Miksi sitä ei suotaisi muistisairaalle? Kotona asumiseen tulee saada tukea asiakkaan tarpeiden mukaan. Tämä tarkoittaa henkilökunnan ammattitaidon lisäämistä ja ylläpitoa. Samalla myös henkilökunnan oikein kohdennettu resursointi on ajankohtaista. Ilman ammattitaitoista henkilökuntaa ei kodinomaista hoitoa ja hoivaa voida turvata. Tärkeää on tukea omaishoitajuutta järjestämällä asiakaslähtöisiä lomitus- mahdollisuuksia sekä maksamalla kohtuullinen korvaus omaishoitajan tekemästä arvokkaasta työstä. Palveluita tulee tarjota siten, että asiakaslähtöisyys täyttyy. Muistisairaat usein kieltäytyvät palveluista, vaikka sairaus on jo pitkällä, koska sairauden tuntu katoaa. Vaarana voi olla jopa heitteillejättö. Hyvänä keinona tähän on edellä mainittu olemassa oleva hoitotahto sekä lähipalveluiden tuttu muistihoitaja sekä -koordinaattori.

Kotona asumisen helpottamiseksi työikäisellä muistisairaalla tulee yhtenä palveluvaihtoehtona olla henkilökohtainen avustaja. Muistisairaus on neurologinen sairaus, joka ei näy päällepäin. Kuitenkin hahmottamisen ongelmat sekä etenkin lähimuistin menettäminen vaikeuttavat liikkumista niin kotona kuin muualla ympäristössä. Suurena vaarana on eristäytyminen, jolloin muistisairaan kansalaisen osallisuus sekä toimijuus eivät toteudu. Henkilökohtaisen avustajan turvin kotona asuminen mahdollistuu pitempään ja normaalius sekä oman arjen hallinta toteutuu mahdollisimman pitkään. Toisaalta muistisairaat tarvitsevat kuljetuspalveluja. Varsinkin työikäisten muistisairaiden on lähes mahdotonta saada kuljetuspalveluita, jotka omalta osaltaan suovat mahdollisuuden omaehtoiseen virkistäytymiseen ja asioiden hoitoon.


Oulussa Maailman Alzheimer-päivänä 21.9.2009

Oulun Seudun Muistiyhdistys ry.
Arja Isola, hallituksen puheenjohtaja
terveystieteiden professori, Oulun yliopisto

www.osdy.fi
p. 044 033 2992 (yhdistyksen toimisto)

Jaana Juosila (jaana.juosilamuistiliitto.fi), 21.9.2009
Kaikki uutiset