/fi/muistisairaudet/milloin-huolestua/

Vertaistukea tarjolla

Tukea muistisairaan läheiselle:

Vertaislinja-tukipuhelin

p. 0800 9 6000

(maksuton, joka päivä klo 17-21)

 

Keskusteluja muistisairaille ja läheisille verkossa:

Vertaislinja-keskustelupalsta

 

Toimintaa ja tukea kaikille

muistiyhdistyksissä

 

Liity jäseneksi

Milloin huolestua?

Unohtelu pelottaa, vaikka läheskään aina taustalla ei ole etenevää muistisairautta. Useimmiten kyse on esimerkiksi stressin tai univaikeuksien aiheuttamista keskittymiskyvyn ongelmista - sellaisia asioita kun ei voi muistaa, joihin ei ole kiinnittänyt huomiota.

Myös ikä muuttaa muistia, mutta iästä huolimatta terve muisti toimii loppuun asti. Vaikka elinvuosia olisi kertynyt runsaasti, on lisääntyneiden muistioireiden taustalla on aina jokin syy, joka täytyy selvittää.

Milloin oireista tulisi huolestua ja hakeutua lääkäriin?

  • Oma tai läheisen huoli muistista
  • Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita
  • Sovittujen tapaamisten unohtelu
  • Epätarkoituksenmukainen terveyspalvelujen käyttö
  • Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaisten sanojen käyttö
  • Päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen
  • Taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus tai vaikeudet ymmärtää kelloa
  • Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ymmärtämisen vaikeutuminen
  • Mielialamuutokset tai ahdistuneisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa
  • Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus
  • Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen

Soveltaen: Käypä hoito 2010

Tärkeimpiä merkkejä on tilanteen selkeä muutos entisestä sekä vaikutus arkiselviytymiseen.

Muistiongelmat on aina syytä selvittää, sillä oli taustalla mikä tahansa, on hoito tehokkainta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitettunaMuistia kannattaa siis tutkia ajoissa! 

Tutkimuksiin hakeutuminen voi joskus tuntua pelottavalta. Toisinaan ihminen ei itse edes huomaa - tai uskalla myöntää - muistinsa oireilevan.

Täytä ennen lääkärin vastaanottoa:

Miten vakuuttaa muistioireileva ihminen lääkäriin?

  • Mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus havaitaan, sitä parempia ovat todennäköisesti hoitotulokset ja kuntoutuksen mahdollisuudet. Sairautta ei voi parantaa tai pysäyttää, mutta toimintakykyä ja elämänlaatua voi ylläpitää.
  • Kun sairaus havaitaan ajoissa, voi elämäänsä järjestellä eteenpäin: esimerkiksi hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus varmistavat, että loppuelämän valinnat ovat mahdollisimman pitkälle omia - silloinkin, kun ei enää kykene niitä itse tekemään.
  • Kun tiedetään mistä on kyse, voidaan järjestää myös oikeat tuet ja palvelut, jolloin sairastunut voi asua kotona mahdollisimman pitkään ja nauttia elämästä muistioireista huolimatta.
  • Ja ainahan ei ole kyse etenevästä muistisairaudesta! Muistioireiden taustalla voi olla myös hoidettavia tai ohimeneviä syitä, joihin puuttuessa muistikin taas useimmiten toimii.
  • Ei siis kannata välttämättä heti alkuun puhua esimerkiksi Alzheimerin taudista, sillä monelle pelkkä sanan kaiku voi aiheuttaa tutkimuksista kieltäytymisen.
  • Entä jos mentäisiin oikein porukalla? Turhia tutkimuksia ei toki tehdä, mutta monissa muistiyhdistyksissä voidaan jutella samalla molempien puolisojen muistista. Yhdessä tilanne ei ehkä ole niin jännittävä.
  • Terveydestä huolehtimisesta voi tehdä myös lahjan! Jospa antaisikin syntymäpäivälahjaksi ajan hyvälle lääkärille, joka tekee huolellisen ja yksilöllisen terveystarkastuksen.
  • Läheinen voi ottaa myös yhteyttä suoraan lääkäriin ja toivoa muistiasioiden huomioimista osana perusterveystarkastusta.
  • Tuttu lääkäri voi tuntua turvalliselta, toiset taas luottavat mieluummin erityisalan ammattilaiseen. Alkuselvittelyihin voi hakeutua esim. terveyskeskuslääkärille tai yksityiselle geriatrille / neurologille.
  • Syyllistäminen tai pelottelu harvoin auttaa, muistin heikkeneminen on jo itsessään pelottavaa.
  • Eikä se nyt päivästä ole kiinni! Jos ei tänään onnistu, kokeillaan ensi viikolla uudelleen.
Sivu päivitetty 31.1.2017

Lue lisää:

Muistioirekyselyt työikäiselle:

Muistioirekyselyt laadittu Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Aivoterveys ja muisti työikäisillä -projektissa mm. työterveyshuoltojen ja aikuisneuvoloiden vastaanottotyötä tekeville. Lomaketta voidaan käyttää haastattelun tukena, kun halutaan selvittää, onko asiakkaalla muistiin, keskittymiseen tai uuden oppimiseen liittyviä ongelmia. Tavoitteena on, että lomakkeen avulla muistiasioiden puheeksi ottaminen työikäisillä helpottuu. Näin mahdolliset ongelmat tunnistetaan ja niihin pystytään puuttumaan mahdollisimman varhain.

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)