/fi/muistiliitto/kasitteita/

Vertaistukea tarjolla

Tukea muistisairaan läheiselle:

Vertaislinja-tukipuhelin

p. 0800 9 6000

(maksuton, joka päivä klo 17-21)

 

Keskusteluja muistisairaille ja läheisille verkossa:

Vertaislinja-keskustelupalsta

 

Toimintaa ja tukea kaikille

muistiyhdistyksissä

 

Liity jäseneksi

Muistiliiton käsitteistö

Muistiliitto on koonnut muistiin ja muistisairauksiin liittyvän keskeisen sanaston.

A

Afasia – Useimmiten aivoverenkiertohäiriön aiheuttama kielellisten toimintojen häiriö, joka vaikeuttaa puhutun ja kirjoitetun kielen ymmärtämistä ja tuottamista.

AistimuistiAistimuisti eli sensorinen muisti on lyhytkestoisin ja huomaamattomin muistin osa. Aistimuisti toimii koko ajan, kun kuullaan, nähdään, haistetaan, maistetaan ja tunnetaan, vaikkei näitä aistimuksia aina aktiivisesti rekisteröidäkään. Aistimuistin kapasiteetti on laaja, mutta kesto hyvin lyhyt. Ne aistimuistiin hetkeksi tarttuneet asiat, joihin kiinnitetään huomiota, siirtyvät työmuistin käsiteltäväksi. Ks. myös Työmuisti ja Säilömuisti.

Aivojumppa – Aivojen ja muistin virkistämiseksi ja kehittämiseksi tarkoitettua toimintaa. Kaikenlainen aivojen aktivointi ja haastaminen toimii aivojumppana: vierailla kielillä puhuminen, opiskelu, romaanien lukeminen, muistelu, ristikot ja muut aivopähkinät ja suunnistaminen.

Aivoterveys – Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elämäntavat, kuten terveellinen ravinto, liikunta, päihteettömyys sekä aivojen sopiva haastaminen, mutta myös riittävästä levosta huolehtiminen ja stressin välttäminen.

Alzheimerin tautiAlzheimerin tauti on hitaasti ja tasaisesti etenevä, aivoja rappeuttava sairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Alzheimerin tauti aiheuttaa edetessään dementiaoireyhtymän. Se on yleisin etenevä muistisairaus.

Alzheimer-yhdistys – Ks. Muistiyhdistys

Asiakasmaksut – Useimmat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut määritellään asiakkaan tulojen perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa ja -asetuksessa määrätään kunnan / kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluille (mm. kotihoito, asumispalvelut, laitoshoito) enimmäismaksut, joiden yli ei asiakasta laskuteta. – Ks. Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas; Asiakasmaksulaki.

Asunnon muutostyöt – Asunnon korjaus- ja rakennustöiden tarkoituksena on helpottaa vaikeavammaisen henkilön päivittäistä selviytymistä kotona. Asunnon muutostyöt kuuluvat vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin, muut kuin näihin oikeutetut voivat tiedustella korjausavustuksia kunnan asuntotoimistosta. - Ks. Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

Ateriapalvelu – Ateriapalvelua, eli valmiiden aterioiden tai ruokaostosten kotiin kuljettamista voi kysyä oman kunnan sosiaalitoimesta. Myös monet yksityiset firmat ja kauppaketjut järjestävät ns. kauppakassipalvelua.

Auton pysäköintilupa - Ks. Pysäköimislupa sekä Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

Autoveronpalautus ja auton hankintatuki – Vammainen henkilö voi saada autoveronpalautusta omaan käyttöönsä hankitusta autosta sekä taloudellista tukea auton hankintaan. Myös välttämättömät auton muutostyöt korvataan. Lisätietoja: Oman kunnan sosiaalitoimi; Tullin autoveroneuvonta p. 020 690 600.

C

CERAD – CERAD (The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease) on kehitetty iäkkäiden muistihäiriöiden ja -sairauksien ensivaiheen tutkimuksiin. CERAD-tehtäväsarja on osa muistisairauden perusselvityksiä. Tehtävät arvioivat välitöntä ja viivästettyä muistia, nimeämistä, hahmottamista, toiminnanohjausta ja sujuvuutta. Tehtäväsarjan läpikäyminen kestää n.45–60 minuuttia. CERAD löytyy myös ruotsin- ja vironkielisenä. CERAD:n käyttäminen edellyttää perehtyneisyyttä sen esitysohjeisiin ja tulosten tulkintaan. CERAD:n tilaukset: Alzheimer-tutkimusseura.

D

Deklaratiivinen muisti – Deklaratiivinen muisti on eksplisiittinen eli tietoinen säilömuistin osa. Deklaratiivinen muisti jakautuu edelleen semanttiseen ja episodiseen muistiin, eli sinne tallentuu tietoja ja kokemuksia. Ks. myös Eksplisiittinen muisti, Semanttinen muisti, Episodinen muisti.

Dementia – Muistisairauden vaikean vaiheen oirekuva, johon sisältyy laaja-alaista muistin ja tiedonkäsittelyn (esim. ongelmanratkaisu ja hahmottaminen) sekä itsenäisen selviytymisen merkittävää heikkenemistä. Dementiaoireisto johtuu yleisimmin jostain etenevästä muistisairaudesta.

Dementiayhdistys – Ks. Muistiyhdistys

E

Edunvalvoja – Edunvalvontamääräystä haetaan jättämällä hakemus tai ilmoitus edunvalvojaa ehdottavan muistisairaan kotikunnan maistraattiin. Maistraatti tai tuomioistuin määrää edunvalvojan muistisairaalle henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan oikeuksiaan tai hoitamaan asioitaan. Jos etuja ei saada turvattua esimerkiksi yhteisin pankkitilein, valtakirjalla tai edunvalvontavaltuutuksella, voidaan määrätä edunvalvoja. Edunvalvoja huolehtii päämiehensä asioista toimivaltansa rajoissa. Kun muistisairaalle ihmiselle määrätään edunvalvoja, tämä yleensä määrätään huolehtimaan sairastuneen eli päämiehensä taloudellisista asioista. Edunvalvojan tulee huolehtia myös siitä, että hänen päämiehelleen järjestetään asianmukainen hoito, huolenpito ja kuntoutus. Edunvalvojaksi voidaan määrätä esimerkiksi lähiomainen, luotettu ystävä tai virallinen virkamies-edunvalvoja. Maistraatti valvoo edunvalvojan toimintaa. Ks. Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

Edunvalvonta – Edunvalvonnalla tarkoitetaan holhoustoimilain mukaista edunvalvontaa. Jos muistisairaan ihmisen etuja ei saada turvattua esim. yhteisin pankkitilein, valtakirjalla tai edunvalvontavaltuutuksella, voidaan hänelle määrä edunvalvoja. Edunvalvojan määrääminen on kuitenkin viimesijainen keino muistisairaan ihmisen etujen turvaamisessa. Ks. myös Edunvalvoja

Edunvalvontavaltuutus – Edunvalvontavaltuutuksella henkilö valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että hän myöhemmin tulee sairauden, henkisen toimintakyvyn heikkenemisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan itse. Edunvalvontavaltuutuksessa valtuuttaja määrittelee ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtuutus tehdään kirjallisena ja se allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan yhtä aikaa läsnä ollessa. Valtuutus tulee voimaan vasta tarvittaessa ja maistraatin vahvistuksella alkuperäisen valtakirjan ja lääkärinlausunnon tai vastaavan perusteella. Ks. Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

Eksplisiittinen muisti – Eksplisiittinen eli tietoinen muisti. Sen sisällöt ovat yleensä helposti kuvailtavissa ja sanallistettavissa. Vrt. Implisiittinen muisti.

Eläkettä saavan hoitotuki - Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu tukemaan sairaan / vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä sairaudesta / vammasta aiheutuvia erityiskustannuksia silloin, kun henkilön toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajaksi. Ks. Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

Eläkkeensaajan asumistuki - Eläkkeensaajan asumistuki on tarkoitettu pienituloisille eläkkeensaajille ja yli 65-vuotiaille, tietyin ehdoin myös esim. palvelutalossa asuville. Ks. Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

Elämänlaatu – Elämänlaatu on subjektiivinen käsitys siitä, millaiseksi ihminen oman elämänsä kokee. Elämänlaatu voi heijastella esimerkiksi terveydentilaa, elintasoa ja kokemusta elämän mielekkyydestä, mutta ihminen voi kokea elämänsä hyväksi ja laadukkaaksi myös vaikkapa sairastuneena. Elämänlaatua on usein vaikea sanallistaa ja mitata, eikä toinen ihminen voi määritellä toisen elämänlaatua.

Episodinen muisti – Episodinen eli tapahtumamuisti sisältää aikaan ja paikkaan liittyviä tapahtumia ja kokemuksia sekä niihin liittyvät ajatukset ja tuntemukset. Sitä sanotaan joskus myös elämäkertamuistiksi. Ks. myös Semanttinen muisti.

Esiintyvyys (vallitsevuus / prevalenssi) - Esiintyvyydellä tarkoitetaan tautia sairastavien henkilöiden osuutta väestössä. Osuus ilmoitetaan yleensä prosenttilukuna (esim. muistisairauksien esiintyvyys yli 65-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa on 5-9 %, esiintyvyyden kasvaessa iän myötä). Vrt. Ilmaantuvuus ja Määrä

Etenevä muistisairaus – Ks. Muistisairaus.

Etenevä sujumaton afasiaOtsa-ohimolohkorappeumasta johtuva etenevä muistisairaus, jonka näkyvin oire on kielellinen häiriö: puhe on sujumatonta ja siihen liittyy muita kielellisiä ongelmia. Ks. myös Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus.

F

Frontotemporaalinen degeneraatio – Ks. Otsa- ja ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus.

Frontotemporaalinen dementia - Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva etenevä muistisairaus, jonka tyypillisin oire on persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutos, joka voi ilmetä mm. aloitekyvyttömyytenä tai heikkona impulssikontrollina. Ks. myös Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus.

H

Henkilökohtainen apu – Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Kunnan tulee järjestää henkilökohtaista apua sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle, joka pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutuakseen. Avuntarpeen on oltava välttämätön ja toistuva. Jos avun ja avustamisen tarve perustuu pääasiassa hoitoon, hoivaan tai valvontaan, apu järjestetään pääosin muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kautta. Ks. Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

Hoito- ja palvelusuunnitelma – Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään kotiin annettavat palvelut. Suunnitelman laatimisesta vastaa sairastuneen hoidosta vastaavan taho ja se laaditaan yhdessä palvelun käyttäjän ja hänen läheisensä kanssa. Suunnitelmaa tarkistetaan palvelujen tarvittaessa, vähintään vuosittain. Ks. myös Kuntoutussuunnitelma.

Hoitotahto – Hoitotahdossaan henkilö ilmaisee hoitoa ja hoivaa koskevan tahtonsa sellaisen tilanteen varalta, jossa hän ei enää kykene tekemään päätöksiä. Muistiliiton Hoitotahto-lomake sisältää kaksi osiota. Ensimmäisessä osiossa voi ilmaista tahtonsa mm. elämän loppuvaiheeseen liittyvissä päätöksissä (esim. luopuminen elämää lyhytaikaisesti pidentävistä hoitotoimenpiteistä). Toisessa osiossa voi ilmaista hoitoa ja hoivaa koskevat toiveensa. Pätevän hoitotahdon tekeminen edellyttää, että tekijä ymmärtää riittävällä tavalla hoitotahdon merkityksen ja sisällön. Hoitotahto kannattaa aina laatia kirjallisena, mutta myös suullisesti ilmaistu hoitotahto on pätevä. Hoitohenkilökunta on velvollinen noudattamaan hoitotahtoa.

Hoitotakuu – Hoitotakuu tarkoittaa sen varmistamista, että asiakas / potilas pääsee myös ns. kiireettömän hoidon piiriin tietyssä määräajassa. Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan asiaa määräajassa, sen tulee ohjata potilas joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille. Potilaalle ei aiheudu tästä kuluja. Ks. Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

Hoitotestamentti – Hoitotestamentti on vanhentunut käsite hoitotahdosta. Hoitotestamentilla tarkoitetaan yleensä kapeaa kannanottoa elämän loppuvaiheen hoitoon ja hoitotahdolla tahdonilmaisuja laajemminkin hoitoon ja hoivaan. Ks. Hoitotahto.

Hoitovapaa – Työsopimuslaki antaa omaishoitajalle mahdollisuuden jäädä tarvittaessa hoitamaan sairastunutta / vammaista läheistään kotiin. Poissaolo pakottavista perhesyistä edellyttää aina sopimusta työntekijän ja työnantajan välillä. Poissaolo on palkatonta. Lisäksi työntekijällä on oikeus olla lyhytaikaisesti poissaoloon työstä, jos hänen perhettään kohdannut sairaus vaatii hänen välitöntä läsnäoloaan ennalta arvaamattomasta ja pakottavasta syystä.

Holhoustoimi – Holhoustoimi, eli mm. edunvalvojien toiminnan valvominen, on maistraattien työtä. Ks. Edunvalvoja; Edunvalvonta.

Hyvinvointi – Hyvinvointi-termillä voidaan kuvata fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä elinoloja ja -ympäristöä. Hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät painoarvoltaan yksilöllisesti. Ks. myös Elämänlaatu.

I

Ihminen – Muistiliiton ihmiskäsitys pohjaa humanistiseen holistiseen ihmiskäsitykseen: jokainen ihminen on yksilö, arvokas ja jokaisella on niin fyysisiä, psyykkiä, sosiaalisia kuin kognitiivisiakin voimavaroja. Arvokkuus ei vähene esimerkiksi muistisairauden seurauksena.

Ilmaantuvuus (sairastuvuus / insidenssi) - Ilmaantuvuudella tarkoitetaan uusien sairaustapausten määrää väestössä. Ilmaantuvuus esitetään yleensä ilmaantumistiheytenä, eli uusien sairastuneiden määrä 1000 tai 10 000 henkeä kohden vuodessa. Ilmaantuvuuden perusteella voidaan päätellä henkilön riskiä sairastua muistisairauteen. 60–65-vuotiailla suomalaisilla ilmaantuvuus on n. 1/1000, ja ilmaantuvuus kasvaa iän myötä. Vrt. Esiintyvyys ja Määrä.

Implisiittinen muisti – Implisiittinen eli (ainakin osittain) tiedostamaton muisti. Sen sisältöjä ei ole aina mahdollista ajatella tietoisesti, saati sanallistaa. Esimerkiksi taidot tallentuvat usein muistiin implisiittisesti: osaamme kyllä ajaa pyörää, mutta taidon selittäminen tai opettaminen toiselle voi olla huomattavan vaikeaa. Vrt. Eksplisiittinen muisti. Ks. myös Proseduraalinen muisti.

Insidenssi – Ks. Ilmaantuvuus.

Itsemääräämisoikeus – Jokaisella ihmisellä on oikeus itsemääräämiseen eli oikeus päättää itseään ja omaisuuttaan koskevista asioista, eikä muistisairaus poista tätä oikeutta. Muistisairas ihminen voi kyetä pätevällä tavalla tekemään itseään tai omaisuuttaan koskevia päätöksiä. Niin kauan kuin ihminen kykenee itse päättämään omista asioistaan, hänen tekemälleen ratkaisulle on annettava etusija. Ks. myös Oikeustoimikelpoisuus; Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

J

Järjestö, Kansalaisjärjestö – Ks. Kolmas sektori.

K

Kansalaisjärjestö, Järjestö – Ks. Kolmas sektori.

Kansallinen muistiohjelma - Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi kansallisen muistiohjelman toukokuussa 2012. Sen tavoitteena on rakentaa muistiystävällinen Suomi vuoteen 2020 mennessä neljän kivijalan varaan: 1) Aivoterveyden edistäminen, 2) Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen, 3) Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin, sekä 4) Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen. Muistiohjelma on yhteen sovitettu sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteiden ja olemassa olevien hoito- ja laatusuositusten kanssa ja sen toimeenpano kytketään meneillään olevien lainsäädäntöhankkeiden ja ohjelmien toimeenpanoon. Ohjelma pohjaa Euroopan parlamentin vuonna 2008 hyväksymään kannanottoon, jossa nostettiin esiin muistisairauksien kasvava merkitys kansanterveyden ja -talouden kannalta ja kansallisten muistiohjelmien tarve yhtenä varautumisen työvälineenä. Ks. lisää Muistiliiton muistiohjelmatoiminnasta.

Kognitiivinen ergonomia – Kognitiivinen ergonomia tarkoittaa työn, työvälineiden, työympäristöjen ja työtapojen yhteensovittamista ja vuorovaikutusta ihmisen kognitiivisen toimintakyvyn ja sen rajoitusten kanssa. Ks. Kognitiiviset toiminnot.

Kognitiiviset toiminnot – Ihmisen tiedonkäsittelyyn, kuten muistiin, ymmärtämiseen, hahmottamiseen, päätöksentekoon, kieleen, tarkkaavaisuuteen ja oppimiseen liittyvät toiminnot.

Kolmas sektori – Kolmas sektori on järjestäytynyttä ja yleishyödyllistä kansalaistoimintaa, jonka lähtökohtana on organisaatioiden tai ryhmien yhteiskunnalliset ja eettiset tavoitteet ja ydin on vapaaehtoisuus sekä voittoa tavoittelematon talous. Kolmannen sektorin toimijoita ovat muun muassa kansalaisjärjestöt (kuten Muistiliitto ry), osuuskunnat ja säätiöt. Kolmannen sektorin lisäksi tukea järjestää julkinen ja yksityinen sektori. Kolmas sektori tekee usein vapaaehtoistyönä yleishyödyllistä toimintaa ja se on luonteeltaan voittoa tavoittelematonta. Lähde.

Kotihoito – Kotiin voi saada tilapäistä tai jatkuvampaa terveyden- ja sairaanhoidon palvelua ja apua arjen askareisiin sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi. Monissa kunnissa kotisairaanhoito ja kotipalvelu on yhdistetty kotihoidoksi. Kotipalvelun tukipalveluina voidaan järjestää esim. ateria-, kylvetys-, pyykki- ja siivouspalveluja sekä asiointiapua, päivätoimintaa tai turvapuhelinpalveluja. Ks. Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

Kotikäynti – Kunnat järjestävät hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä erityisesti säännöllisten palvelujen ulkopuolella oleville 70–85-vuotiaille ihmisille ja riskiryhmiin kuuluville. Tavoitteena on tukea kotona selviytymistä ja kartoittaa toimintakykyä ja asuinympäristöä sekä ohjata palvelujen äärelle ja oman hyvinvoinnin edistämiseen.

Kotimiespalvelu – Kotimiespalvelua tarjoavat yhdistykset sekä kotipalveluyritykset. Kotimies hoitaa sairastunutta / vammaista / muutoin avuntarpeessa olevaa henkilöä hänen kotonaan tarjoten näin omaishoitajalle lyhyen vapaan. Kotimies voi tehdä kevyitä kotitöitä.

Kotipalvelu – Ks. Kotihoito.

Kotisairaala – Kotisairaalan tarkoituksena on mahdollistaa hoidon jatkuminen kotona. Lisätietoa kunnan terveyskeskuksesta tai keskussairaalasta.

Kotisairaanhoito – Ks. Kotihoito.

Kotitalousvähennys – Ks. Verotus.

Kuljetuspalvelut – Kuljetuspalvelut tarkoittavat mahdollisuutta käyttää erityiskuljetusta, taksia tai invataksia alennetulla hinnalla, joka vastaa julkisen liikenteen maksuja. Tuki on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Kuljetuspalveluja myönnetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain nojalla. Vaikeavammaisilla henkilöillä on vammaispalvelulain mukaan oikeus vähintään 18 yhdensuuntaiseen matkaan kuukaudessa. Vammaispalvelumatkat on tarkoitettu asioimiseen ja virkistykseen eikä niitä voi käyttää matkustettaessa terveydenhuollon yksiköihin tai kuntoutukseen (näihin korvaus Kelasta). Kuljetustukea voi saada joko yksilöllisesti tai ryhmäkuljetuksena (esim. palvelukeskukseen). Kuljetuspalveluja haetaan vammais- tai sosiaalitoimistosta. Ks. Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

KuntoutusKuntoutus on palvelujen, etuuksien ja oman kuntoutumista edistävän toiminnan kokonaisuus, jonka tarkoituksena on monipuolisesti tukea fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä sekä sairastuneen ja hänen läheistensä elämänlaatua ja elämän jatkumista yksilöllisiä toiveita ja tarpeita vastaavana sairaudesta huolimatta. Kuntoutusta voidaan tarjota paitsi sairastuneelle, myös omaishoitajalle. Tarkempia tietoja terveydenhuollon työntekijöiltä ja Kelasta. Ks. myös Matkakorvaus; Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

Kuntoutuspalvelu – Kuntoutuspalvelut ovat osa yleisiä hyvinvointipalveluja. Kuntoutuspalveluina voidaan tarjota esimerkiksi erilaisia terapioita, taloudellisia tukipalveluita. Kuntoutuspalveluja järjestää mm. terveyden- ja sosiaalihuolto, Kela sekä työhallinto.

Kuntoutussuunnitelma – Jokaiselle muistisairaalle ihmiselle tulisi heti diagnoosin jälkeen laatia kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan, millaisin palveluin ja millaisella omalla toiminnalla tuetaan muistisairaan ihmisen toimintakyvyn säilymistä ja kuntoutumista. Suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan tai vähintään vuosittain. Kuntoutussuunnitelma voi sisältyä osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Tärkeää on, että kuntoutuksen tavoitteet, toteutustavat ja palvelut sekä arviointi on kirjattu yhdessä sairastuneen, hänen läheistensä ja ammattihenkilöstön yhteisen keskustelun pohjalta.

Kuntoutustuki – Kuntoutustukea voi saada kuntoutussuunnitelman pohjalta. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Sitä voi saada kuntoutuksen aikana ja kuntoutumismahdollisuuksien selvittelyn ajaksi. Jos kuntoutus ei palauta työkykyä, tehdään työkyvyttömyyspäätös.

Käytösoireet – Varsinkin lääke- ja hoitotiede tuntee termin "käytösoire". Tällä kuvataan "toistuvaa, ulkopuolisen silmin hankalaa käyttäytymistä, joka viestii muistisairaan ihmisen tarpeista tai kärsimyksestä ja kuormittaa lähiympäristöä". "Käytösoireissa" on kysymys muistisairaan ihmisen reaktioista, tunnetilojen ja tarpeiden ilmaisuista sekä kommunikaatiosta, ei niinkään sairauden oireesta.

L

Laitoshoitomaksu – Kunnalle maksettavaa laitoshoitomaksua määriteltäessä otetaan huomioon kotiin jäävän perheen elatus sekä vammaisetuudet (esim. eläkettä saavan hoitotuki). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilökohtaiseen käyttöön tulee jäädä vähintään 99 euroa kuukaudessa. – Ks. Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas; Asiakasmaksulaki.

Lewyn kappale -tautiLewyn kappale -tauti on dementiaoireyhtymään johtava etenevä muistisairaus, joka on saanut nimensä aivoissa havaittavien löydösten, Lewyn kappaleiden, kertymisestä aivojen kuorikerroksen alueelle.

Lievä kognitiivinen heikentyminen – Lievä kognitiivinen heikentyminen (mild cognitive impairment eli MCI) tarkoittaa tilannetta, jossa henkilöllä itsellään ja hänen läheisellään on tunne, ettei muisti tai muu kognitiivinen toimintakyky ole ennallaan ja toimi toivotusti. Selviytyminen jokapäiväisistä toimista ei ole merkittävästi vaikeutunut. MCI voi johtaa etenevään muistisairauteen, kuten Alzheimerin tautiin.

Lomatoiminta – Lomatoiminnalla tarkoitetaan yleensä tuettua lomatoimintaa, jonka tavoitteena on tukea jaksamista ja voimavaroja. Lomatoimintaa järjestävät mm. kolmannen sektorin järjestöt. Lomajärjestö myöntää lomatuen, joka kattaa pääosan hinnasta, ja sosiaalitoimisto tai seurakunta voi tarvittaessa myöntää tukea omavastuuosuuden maksamiseen.

Lähimuisti - Lähimuisti on osa pitkäkestoisen säilömuistin toimintaa. Lähimuistilla tarkoitetaan niitä tapahtumamuistin sisältöjä, jotka on tallennettu muistiin lähimenneisyydessä – esimerkiksi edellisen tunnin tai viikon aikana. Alzheimerin taudissa ja muissa muistisairauksissa lähimuisti heikentyy usein ensimmäisenä. Ks. Säilömuisti.

Lääkekatto – Vuotuisen omavastuurajan ylittävistä suurista lääkekuluista voi hakea lisäkorvausta Kelalta. Kela seuraa asiakkaan maksettavaksi jääviä lääkekustannuksia ja lähettää hänelle ilmoituksen rajan ylittymisestä sekä ohjeet lisäkorvauksen hakemiseksi. Apteekin kuitit kannattaa säilyttää mahdollista lisäkorvausta varten. Ks. myös Lääkekorvaus; Maksukatto; Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

Lääkekorvaus – Kelasta voi hakea korvausta lääkkeistä, perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista, jotka lääkäri on määrännyt sairauden hoitoon. Korvauksen saa yleensä jo apteekissa esittämällä Kela-kortin. Oikeutta erityiskorvauksiin on haettava erikseen Kelan paikallistoimistosta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B. Lisätietoja apteekista ja Kelasta. Ks. myös Lääkekatto; Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

M

Maksukatto – Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävillä potilas- ja asiakasmaksuilla on maksukatto, jonka suuruuden voi tarkistaa oman kunnan terveydenhuollosta. Seurantajakso on kalenterivuosi. Karttumista seurataan itse terveyskeskuksesta saatavalla seurantakortilla. Maksukaton täytyttyä asiakas saa terveydenhuollon avohoidon palvelut pääasiassa maksutta ja lyhytaikaisen laitoshoidon maksu alenee. Ks. myös Lääkekatto; Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

Matkakorvaus – Kela korvaa sairauden tutkimuksesta ja hoidosta sekä Kelan kuntoutuksesta aiheutuneita matkakuluja. Matkat korvataan lähimpään hoitopaikkaan yleisten kulkuneuvojen kustannusten mukaisesti. Kela ei korvaa erikseen tehtyä lääkkeiden hakumatkaa apteekkiin. Korvausta maksetaan omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Ks. Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

MCI – Ks. Lievä kognitiivinen heikentyminen.

MMSE (Mini-Mental State Examination) – MMSE on muistia ja toimintakykyä mittaava testi, joka on yleisessä käytössä arvioitaessa älyllisen toimintakyvyn, kuten muistin, heikentymistä. MMSE sisältää useita lyhyitä kognition (eli esimerkiksi muistiin, ajatteluun ja oppimiseen liittyviä taitoja) osa-alueita arvioivia tehtäviä. MMSE:llä voidaan kartoittaa muistisairauden etenemistä, mutta alkuselvityksiin ja diagnoosin tueksi se on usein liian karkea. Työikäisille MMSE ei sovellu.

Muistihoitaja – Etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyt terveydenhuollon henkilö, joka toimii lääkärin työparina muistisairauksien tunnistamisessa, taudinmäärityksessä, hoidossa, ohjannassa ja seurannassa. Nimike ei ole suojattu, eli muistihoitajat voivat toimia monenlaisilla peruskoulutuksilla, tehtävissä ja resurseilla.

Muistijärjestö – Muistiliitto on kansallinen kattojärjestö jäsenyhdistyksilleen, eli muistiyhdistyksille ympäri Suomen. Muistiliitto ja muistiyhdistykset yhdessä muodostavat Muistijärjestön, eli muistisairaiden ihmisten etujärjestön. – Ks. Muistiyhdistys.

Muistikoordinaattori – Etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyt terveydenhuollon tai sosiaalialan ammattihenkilö, jonka vastuulla on muistipotilaan hoidon koordinointi, ongelmien ennakointi ja ratkaiseminen yhdessä perheen kanssa kotona asumisen eri vaiheissa. Koordinaattorin työparina on lääkäri. Nimike ei ole suojattu, eli muistihoitajat voivat toimia monenlaisilla peruskoulutuksilla, tehtävissä ja resurseilla.

Muistiohjelma – Ks. Kansallinen muistiohjelma.

Muistioire – Tapahtumamuistin ja asiamuistin toiminnassa esiintyvä vaikeus, joka voi johtua otsa- tai ohimolohkon toiminnan muutoksista mieleen painamisen, muistissa säilyttämisen tai mieleen painamisen hankaluutena. Muistioiretta arvioitaessa otetaan huomioon myös tarkkaavuus, työmuisti ja toiminnanohjaus.

Muistisairas ihminen – Henkilö, joka sairastaa etenevää muistisairautta, kuten Alzheimerin tautia.

Muistisairaus – Neurologinen sairaus, joka heikentää muistia ja muita kognitiivisia eli tiedonkäsittelyn toimintoja. Muistisairaudet voivat olla ohimeneviä, parannettavia, pysyviä jälkitiloja tai eteneviä. On aina tärkeää selvittää, mikä on taustalla oleva syy, jotta sitä voidaan hoitaa. Kaikkia muistisairauksia ei voida parantaa, mutta ainakin toimintakykyä ja elämänlaatua voidaan pyrkiä ylläpitämään. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

MuistiyhdistysMuistiyhdistys (tai dementiayhdistys, Alzheimer-yhdistys) on valtakunnallisen muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä etujärjestön eli Muistiliiton jäsenyhdistys, joka toimii paikallisella tasolla toimien muistisairaiden ja läheisten elämänlaadun edistämiseksi tarjoten tukea ja etujen valvontaa. Yhdistystoiminta on jäsenten yhteistä toimintaa yhteisen aatteen ja yhteisen hyvän puolesta.

Muutoksenhaku – Henkilöllä, joka on tyytymätön viranomaiselta saamaansa päätökseen, on yleensä valitusoikeus. Muutosta haetaan eri reittejä riippuen siitä, onko kyseessä esim. sosiaali- tai terveydenhuollon vai Kelan päätös. Ks. Muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä oikeusopas; Potilasasiamies ja Sosiaaliasiamies.

Määrä (muistisairaiden ihmisten määrä) - Muistisairaiden ihmisten määrällä tarkoitetaan väestössä elossa olevien muistisairaiden määrää. Määrä ilmoitetaan peruslukuna. Määrät ovat laajoihin väestötutkimukseen pohjaavia arvioita, sillä tarkkoja tilastointimenetelmiä ei ole käytössä. Muistisairaiden määrän kasvu on seurausta väestön ikärakenteen muutoksista ja mahdollisesti muistisairauksien varhaisemmasta ja tarkemmasta diagnostiikasta sekä parantuneesta ennusteesta. Muistisairaiden määrä voi siis kasvaa, vaikka esiintyvyys laskisi. Vrt. Esiintyvyys ja Ilmaantuvuus.

N

Neurologi – Erikoislääkäri, joka on perehtynyt neurologiaan, eli aivojen ja hermoston sairauksiin, kuten muistisairauksiin, MS-tautiin ja/tai autismiin.

Neurologinen – Hermostoon (sis. aivot) ja sen toimintaan ja sairauksiin liittyvä.

O

Oikeustoimikelpoisuus – Oikeustoimikelpoinen eli täysivaltainen henkilö voi itse sitovasti määrätä oikeuksistaan ja tehdä oikeustoimia. Muistisairaus ei automaattisesti poista oikeustoimikelpoisuutta. Oikeustoimikelpoisuutta voidaan rajoittaa tuomioistuimen päätöksellä. Vajaavaltainen on rajoitetusti oikeustoimikelpoinen, mutta vajaavaltaiseksi julistaminen tehdään vain äärimmäisissä tapauksissa tuomioistuimen toimesta. Vajaavaltaiseksi julistamisen edellytyksenä on aina se, että toimintakelpoisuuden rajoittamisella ja edunvalvojan määräämisellä ei voida riittävästi suojata muistisairaan ihmisen etuja. Vajaavaltaiseksi julistetun tekemät oikeustoimet eivät sido häntä. Ks. myös Itsemääräämisoikeus; Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

Omaishoidon tuki – Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Ks. Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

OmaishoitajuusOmaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään. Omaishoitaja voi hoitaa läheistään täyspäiväisesti tai käydä hoidon ohessa töissä. Tehtyään omaishoitajuudesta sopimuksen kunnan kanssa, on omaishoitaja oikeutettu omaishoidon tukeen. Ks. Omaishoidon tuki.

Ostopalvelu – Ostopalvelu tarkoittaa sitä, että kunta ostaa jonkin palvelun ulkopuoliselta tuottajalta, kuten yritykseltä tai yhdistykseltä. Ostopalveluna voidaan tarjota melkein mitä tahansa kunnan sosiaali- tai terveyspalvelua ja se ei saa tulla asiakkaalle kunnan palvelua kalliimmaksi.

Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairausOtsa-ohimolohkorappeumasta johtuva etenevä muistisairaus (frontotemporaalinen degeneraatio) on yleisnimitys niille oireyhtymille, joille on ominaista aivojen otsa- ja ohimolohkojen toiminnan heikkeneminen ja siitä johtuvat oireet. Ks. myös Frontotemporaalinen degeneraatio; Etenevä, sujumaton afasia; Semanttinen dementia.

P

Palveluasuminen - Palveluasumista voi järjestää vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Kunnan on järjestettävä palveluasuminen ja asumista tukevat, tarvittavat palvelut vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoissa. Palveluasuminen voidaan toteuttaa esim. palvelutalossa tai henkilön omassa asunnossa. Kunnat järjestävät sosiaalihuoltolain mukaista palveluasumista useimmiten erityisissä palvelutaloissa, jolloin asukas maksaa vuokran ja palvelumaksun, mutta voi saada asumiseensa asumistukea. Lisätietoja kunnan sosiaalitoimistosta. Ks. myös Tehostettu palveluasuminen.

Palvelusuunnitelma – Ks. Hoito- ja palvelusuunnitelma.

Palvelumaksut – ks. Asiakasmaksut.

Palveluohjaaja, palveluohjaus – Palveluohjaus voidaan nähdä yleisesti asiakaslähtöisenä työtapana, jota jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilön tulee ohjaus- ja neuvontavelvollisuutensa mukaisesti tehdä.

Palveluseteli – Palveluseteleillä voi hankkia sosiaali- ja terveyspalveluja, mm. siivous- ja omaishoitajien palveluja. Palveluseteleiden avulla omaishoitaja ja läheinen voivat valita ja maksaa tarvitsemansa palvelut. Seteli kattaa yleensä vain osan kustannuksista. Palveluseteleiden arvo, sisältö ja ostettavien palvelujen valinnanmahdollisuudet vaihtelevat kunnittain. Ks. Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

Perinnöllisyys – Suurin osa etenevistä muistisairauksista johtuu muista kuin perinnöllisistä tekijöistä. Riskitekijät liittyvät erilaisiin ympäristöön ja elämäntapoihin liittyviin tekijöihin, joista suurin osa on vielä tuntemattomia. Osassa sairauksia on perinnöllisillä tekijöillä merkittävä osuus, joko riskiä lisäävänä tai jopa suoraan tautia aiheuttavana. Puhtaasti perinnölliset muistisairaudet ovat hyvin harvinaisia.

Potilasasiamies – Potilasasiamies tiedottaa potilaan oikeuksista sekä edistää ja valvoo niiden toteutumista. Potilasasiamies auttaa esim. muistutuksen tai vahingonkorvauksen tekemisessä tilanteessa, jossa terveyspalvelujen asiakas kokee tulleensa väärinkohdelluksi. Potilasasiamiehen palvelu on maksutonta.

Prevalenssi – Ks. Esiintyvyys.

Proseduraalinen muisti – Pitkäkestoisen säilömuistin osa, ns. taitomuisti, johon tallentuu opitut taidot, kuten käveleminen, pyörällä ajaminen ja tietokoneen käyttö. Proseduraalisen muistin sisällöt ovat usein tiedostamattomia (implisiittisiä) ja vaikeasti sanallistettavissa. Ks. myös Deklaratiivinen muisti; Implisiittinen muisti.

Prospektiivinen muisti – Pitkäkestoisen säilömuistin tulevaisuuden muistamisesta vastaava osa, jonka avulla muistetaan tulevat asiat, tapahtumat ja määräajat.

Pysäköimislupa – Liikuntaesteiselle on mahdollista hakea invalidien pysäköimislupaa, jolla auton voi pysäköidä mahdollisimman lähelle asiointikohdetta tai vammaisille tarkoitetuille pysäköintipaikoille. Lupaa haetaan kotikunnan poliisiviranomaisilta ja siihen tarvitaan lääkärinlausunto. Ks. myös Verotus.

R

RAI (Resident Assesment Instrument) – RAI on vanhustenhoidon arviointi- ja seurantajärjestelmä, jossa on satoja kysymyksiä, joiden pohjalta voidaan tehdä kotihoidon tai laitoshoidon hoito- ja palvelusuunnitelmia ja mitata hoidon kustannuksia ja laatua.

RAVA – RAVA on mittari, jota voidaan käyttää ikääntyvän ihmisen toimintakyvyn ja avuntarpeen arvioinnissa. Toimintakykyä arvioidaan seuraavien toimintojen avulla: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, rakon toiminta, suolen toiminta, syöminen, lääkitys, pukeutuminen, peseytyminen, muisti ja psyyke. Mittarin avulla asiakkaalle lasketaan RAVA-indeksi, joka auttaa sopivien kotihoitopalvelujen tai ympärivuorokautisen hoidon tarpeen määrittelyssä.

S

Saattohoito – Saattohoito on vakavasti sairaan ihmisen viimeisten elinviikkojen hoitoa, jossa keskitytään oireita lieventävään hoitoon ja pyritään takaamaan mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Turhia tutkimuksia ja toimenpiteitä vältetään. Saattohoitoa voidaan antaa kotona, terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastolla tai saattohoitokodissa. Kotona läheiset huolehtivat potilaan perustarpeista, ja lääketieteellisestä hoidosta vastaa kunnan tai yksityinen koti(sairaan)hoito.

Sairastuvuus – Ks. Ilmaantuvuus.

SAS (selvittää-arvioida-sijoittaa) – SAS on vanhustenpalvelujen sijoitustyöryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella palvelu- tai laitosasumista tarvitsevan ihmisen sijoittaminen oikeanlaiseen hoitopaikkaan toimintakyvyn (kuten terveys, muisti ja sosiaalinen tilanne) sekä tarpeen perusteella. SAS-työryhmä käsittelee hakemukset ja esittää uusia asukkaita vapautuviin asuntoihin tai muuhun asumisen yksikköön.

Semanttinen dementia – Semanttinen dementia on otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva etenevä muistisairaus, joka heikentää kykyä ymmärtää sanojen merkityksiä ja/tai tunnistaa tuttuja esineitä ja/tai kasvoja.

Semanttinen muisti – Semanttinen eli tietomuisti sisältää tietoja, käsitteitä, sanojen merkityksiä ja suuriakin kokonaisuuksia, kuten yleissivistyksen, kieliopin ja ammattitaidon.

SopeutumisvalmennusSopeutumisvalmennus on yksilö- tai ryhmä-, avo- tai kurssimuotoista toimintaa, jonka tavoitteena on tukea muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä arjessa ja kotona selviytymistä ylläpitämällä ja vahvistamalla toimintakykyä ja edistämällä läheisten jaksamista ja voimavaroja. Sopeutumisvalmennusta tarjoaa mm. Kela.

Sosiaaliasiamies – Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus hänen etujensa, toiveidensa ja yksilölliset tarpeensa huomioivaan palveluun. Sosiaaliasiamies auttaa esim. muistutusten tekemisessä ja avustamalla muutoksenhaussa tilanteessa, jossa sosiaalipalvelujen asiakas kokee tulleensa väärinkohdelluksi. Sosiaaliasiamiehen palvelut ovat maksuttomia.

Sosiaalinen lomatoiminta – Ks. Lomatoiminta.

Säilömuisti – Arkikielessä muistilla tarkoitetaan useimmiten juuri säilömuistia eli pitkäkestoista muistia. Se on opittujen asioiden ja kokemusten varasto, joka on tiettävästi rajaton sekä kestoltaan että kapasiteetiltaan. Ks. myös AistimuistiTyömuisti.

T

Taitomuisti – Ks. Proseduraalinen muisti.

Tapahtumamuisti – Ks. Episodinen muisti.

Tehostettu kotihoito – Tehostettu kotihoito tarkoittaa kotona tapahtuvaa sairaanhoitoa (tehostettu kotisairaanhoito), joka toimii vaihtoehtona sairaalan vuodeosastohoidolle. Tehostettua kotihoitoa voidaan tarjota esimerkiksi ikäihmisille, jotka odottavat ympärivuorokautisen hoidon paikkaa tai eivät tarvitse laitoshoitoa. Tehostettu kotihoito on yleensä määräaikaista.

Tehostettu palveluasuminen – Paljon apua, hoivaa ja tukea tarvitseville järjestetään tehostettua palveluasumista, jonka yksiköissä asukkailla on oma huone tai asunto sekä lisäksi yhteisiä tiloja. Henkilökunta on paikalla ja käytettävissä ympäri vuorokauden. Tehostettua palveluasumista tarjoavat kunnat, järjestöt ja yksityinen sektori. Lisätietoja kunnan palveluasumisesta kunnan sosiaalitoimesta.

Terveys – Terveys on subjektiivinen kokemus, joka heijastaa ihmisen psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia, toimintakykyä ja turvallisuudentunnetta ja johon vaikuttaa ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ja rajoitukset. Muistisairas ihminen voi tuntea itsensä terveeksi muistisairaudesta huolimatta.

Tietomuisti – Ks. Semanttinen muisti.

Tuetut lomat, tuettu lomatoiminta – Ks. Lomatoiminta.

TyömuistiTyömuisti on aisti-informaation väliaikainen vastaanotto-, säilytys- ja käsittelypaikka. Sitä voidaan kuvata nykyiseksi ja tietoisuudessa olevaksi muistiksi, joka käsittelee sitä tietoa, johon tarkkaavaisuus on kohdentunut. Työmuisti osallistuu sekä mieleen painamiseen että palauttamiseen. Asioita säilytetään työmuistissa yleensä noin 10-20sek. ja sinne mahtuu noin 5-9 havaintoyksikköä kerrallaan. Työmuistissa käsittelyn jälkeen asiat joko siirtyvät pitkäkestoiseen säilömuistiin tai ne unohdetaan. Ks. myös Työmuisti; Säilömuisti.

V

Vajaavaltaisuus – Ks. myös Itsemääräämisoikeus; Oikeustoimikelpoisuus sekä Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

Vallitsevuus – Ks. Esiintyvyys.

Vammaisetuudet – Vammaisetuudet tukevat vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan ihmisen selviytymistä. Ne ovat verottomia etuuksia, joita haetaan Kelasta. Ks. myös Eläkettä saavan hoitotuki; Yli 16-vuotiaan vammaistuki.

Vammaispalvelut – Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisten mahdollisimman omatoimista selviytymistä jokapäiväisissä toiminnoissa. Vammaispalveluihin sisältyy mm. asumiseen liittyviä palveluja, kuljetus- ja saattopalveluja, taloudellisia tukitoimia ja korvauksia. Vammaispalvelulaki ei tunne ikärajoja eikä mitään vammaryhmää ole suljettu lain soveltamisen ulkopuolelle – muistisairaatkin ihmiset ovat tarpeen mukaan oikeutettuja vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin. Oikeus riippuu vammaisuuden asteesta ja vammaisuus määritellään aina suhteessa haettavaan etuuteen. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia haetaan kunnan sosiaalitoimistosta. Ks. Muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä oikeusopas.

Vaskulaarinen muistisairaus – Ks. Verisuoniperäinen muistisairaus.

Verisuoniperäinen muistisairausVerisuoniperäinen (vaskulaarinen) muistisairaus liittyy aivojen verisuonten vaurioihin ja erityyppisiin aivoverenkiertohäiriöihin. Se on toiseksi yleisin etenevä muistisairaus.

Verotus – Muistisairas henkilö voi tietyin ehdoin hakea esim. invalidivähennystä, kotitalousvähennystä, veronmaksukyvyn alentumisvähennystä, vapautusta ajoneuvoverosta sekä palautuksen autoverosta. Lisätietoja: Liikenteen turvallisuusvirasto p. 020 618 5125; Verovirasto; Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

VertaistukiVertaistuki perustuu samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten kohtaamiseen sekä tunteiden ja kokemusten jakamiseen. Vertaistukea voi saada ja antaa monella tavalla ja useassa eri muodossa: kahden henkilön välillä, ryhmissä tai verkostoissa.

Voimavara – Jokaisella ihmisellä on voimavaroja, riippumatta esimerkiksi mahdollisista sairauksista tai ulkoisista tekijöistä. Voimavarojen avulla ihminen voi selvitä ja elää hyvää elämää näennäisistä haasteista ja puutteista huolimatta. Voimavarat voivat olla sisäisiä ja ulkoisia, kuten esimerkiksi hyvä fyysinen kunto, uskonto, tukeva ympäristö ja sosiaaliset suhteet.

Y

Yhdistys – ks. Muistiyhdistys; Kolmas sektori.

Yhdenvertaisuus – Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä esimerkiksi iän, kansalaisuuden, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Muistisairaan ihmisen kohdalla erityisesti vammais- ja kuntoutuspalveluiden yhdenvertaisessa saatavuudessa verrattuna muihin sairaus- ja vammaryhmiin on havaittu ongelmia.

Yhteisökoti – Yhteisökoti on asumisen vaihtoehto silloin, kun asuminen yksityiskodissa ei enää ole mahdollista. Koti merkitsee turvallisuutta, rauhallisuutta, menneisyyden muistoja ja tulevaisuuden suunnitelmia. Se on paikka, jossa ihminen kokee olevansa oma itsensä ja jossa hän voi tehdä itselleen tärkeitä asioita. Yhteisökodissa on mahdollisuus elää omannäköistä elämää sekä osallistua yhteisön ja lähiympäristön toimintaan omien voimavarojen ja toiveiden mukaisesti. Yhteisökodin yhteisöllisyys ja kuntoutumisen tukeminen ylläpitävät muistisairaan toimintakykyä ja elämänlaatua. Muistisairaalla henkilöllä on yhtäläinen oikeus olla osallisena yhteisössä ja määritellä kotinsa. Yhteisökoti voi olla esimerkiksi tehostetun palveluasumisen yksikkö, perhehoitokoti tai senioritalo, jossa palveluja saa omaan asuntoon tarvittaessa.

Yhteisöllisyys – Yhteisöt ja yhteisöllinen elämä ovat ihmisen luontaisia toimintamalleja ja -ympäristöjä. Yhteisöllisyys myös pitää yhteiskunnat ja sosiaaliset verkostot koossa ja toimivina. Perinteisiä yhteisökäsitteitä ovat perhe ja suku, mutta yhteisöllisyys toteutuu myös muissa sosiaalisissa suhteissa ja ryhmissä, kuten työpaikoilla sekä harrastus- ja vertaisryhmissä. Yhteisöllisyyttä kuvaa yhteenkuuluvuuden tunne ja se liittyy usein myös oleellisesti ihmisen kokemaan hyvinvointiin.

Yli 16-vuotiaan vammaistuki – Yli 16-vuotiaan vammaistukea voidaan maksaa 16-64-vuotiaalle henkilölle, joka ei ole eläkkeellä, ja jonka sairaus tai vamma aiheuttaa toimintakyvyn alentumista vähintään vuodeksi. Ks. Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.

Sivu päivitetty 13.3.2017

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)