/fi/muistiliitto/ajankohtaista/muistiliiton-blogi/blogikirjoitukset/muistiystavallisen-tyopaikan-aika-nyt/

Vertaistukea tarjolla

Tukea muistisairaan läheiselle:

Vertaislinja-tukipuhelin

p. 0800 9 6000

(maksuton, joka päivä klo 17-21)

 

Keskusteluja muistisairaille ja läheisille verkossa:

Vertaislinja-keskustelupalsta

 

Toimintaa ja tukea kaikille

muistiyhdistyksissä

 

Liity jäseneksi

Muistiystävällisen työpaikan aika on nyt!

27.3.2017

Puhelin soi juuri silloin, kun yrität muistaa, mitä seuraavan kokouksen asialistalle oli tarkoitus lisätä. Puhelun jälkeen pohdit, miksi asialista oikein olikaan työpöydälläsi auki. Työpäivän päätteeksi ihmettelet, miten aika on mennyt kaikkeen muuhun kuin niihin tehtäviin, joita olit ajatellut kyseisenä päivänä tehdä. Ilman kalenteria, puhelimen muistutuksia tai muistilappujen valtaamaa ilmoitustaulua ei ajatus tahdo pysyä kasassa työssä, saati vapaa-ajalla. Kuulostaako tutulta?

Suomessa on yli 400 000 työikäistä, jotka kokevat pitkään jatkuneita tai useasti esiintyviä muistiinsa liittyviä ongelmia*. Nykypäivän tietotyöpainotteinen ja nopeasti muuttuva työelämä paljastaa muistin ongelmat usein varhaisessa vaiheessa. Vaikka varsin harvoin muuttuneen muistin, tiedonkäsittelyllisten taitojen tai käyttäytymisen taustalta löytyy työiässä etenevä muistisairaus, kuten Alzheimerin tauti tai otsa-ohimolohkorappeuma, voi unohtelu tai uuden oppimisen vaikeus tuntua pelottavalta tai asialta, jota pitää peitellä.

Muistiasioiden ajankohtaisuutta työelämässä lisää myös eläkeuudistus, jonka seurauksena työtä tehdään entistä pidempään. Muistisairauksien merkittävä riskitekijä on ikä, mikä tarkoittaa, että kun 30-64-vuotiaiden ikäryhmässä keskivaikean ja vaikean vaiheen muistisairauksien esiintyvyyden arvioidaan olevan 0,26 %, esiintyy muistisairauksia 65-74-vuotiaista jo 4,2 %:lla**. Eläkeiän nousun seurauksena yhä useampi muistisairaus tulee siten hoidettavaksi työterveyshuolloissa.

Aivoterveyttä ja kognitiivista ergonomiaa

Muistin toimintaan vaikuttavat työelämän kuormittavuuden lisäksi monet elämäntapatekijät, lyhytaikaisesti esimerkiksi väsymys ja pidempiaikaisesti muun muassa epäterveellinen ruokavalio, runsas alkoholinkäyttö tai vähäinen liikunta. Lisääntyneiden muistioireiden taustalla on aina jokin syy, joka täytyy selvittää.

Hyvä uutinen on se, että jokainen meistä voi vaikuttaa aivojensa hyvinvointiin niin työssä kuin vapaa-ajalla. Aivoterveellisten elämäntapojen noudattaminen ei vaadi ihmeitä, vaan tärkeää on huolehtia terveellisestä ruokavaliosta, riittävästä levosta ja liikunnasta, pitää päihteidenkäyttö kohtuudessa ja haastaa aivoja itselle mieluisalla tekemisellä.

Kiinnittämällä huomiota työn kognitiiviseen ergonomiaan voidaan auttaa aivoja jaksamaan tietotyön rasitusta. Muistiliiton Hyvä työ aivoille -materiaali tarjoaa käytännön neuvoja koko työyhteisölle kognitiivisen ergonomian tukemiseksi. Kognitiivisella ergonomialla tarkoitetaan työn sekä työvälineiden, -ympäristöjen ja -tapojen yhteensovittamista ihmisen tiedonkäsittelykykyjen ja -rajoitusten kanssa.

Muistiasiat esille työpaikalla

Jos muistioireita havaitaan työpaikalla, on keskeistä, että niistä uskalletaan puhua jo varhaisessa vaiheessa. Samoin työntekijän itsensä tai työkaverin esille nostamaan huoleen on tartuttava esimiehen toimesta aikailematta.

Aina muuttuneen työkyvyn esille nostaminen ei ole helppoa, mutta tukea muistioireiden puheeksi ottamiseen on. Työssä jatkamista muistioireiden ja etenevän muistisairauden kanssa tukevat oikeat tukitoimet. Jokainen on lain mukaan oikeutettu yhdenvertaiseen kohteluun työpaikalla, eikä ketään saa syrjiä sairauden perusteella. Päätös työssä jatkamisesta tulee aina tehdä yksilöllisesti työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä.

Kuntavaalien kynnyksellä Muistiliitto painottaa Muisti17 -kampanjan kautta muistiystävällisen kotikunnan merkitystä. Muistiasioiden huomioiminen työn arjessa on myös teko muistiystävällisyyden puolesta. Muistisairauksista puhuttaessa kustannuskysymykset usein korostuvat, arvioidaanhan niiden vuosikustannuksiksi Suomessa 2,6 miljardia euroa***. Panostamalla ennaltaehkäisyyn, hyvään hoitoon ja kuntoutukseen voidaan muistisairauksien alkamista lykätä sekä lyhentää ympärivuorokautisen hoidon aikaa.

Muistiystävällisyys on kuitenkin ennen kaikkea inhimillisyyden esiinmarssi; muistiystävällinen kotikunta on jokaisen suomalaisen oikeus.

Kirjoittaja:

Marjut Karlsson
projektikoordinaattori, Iloa ja voimaa -vapaaehtoishanke
puh. 09 6226 2053, 044 727 7405
marjut.karlsson(at)muistiliitto.fi Valtakunnallisen koordinaatiomallin kehittäminen, ohjausryhmäyhteistyö


* Muistisairaudet (Duodecim 2015)
** Viramo ja Sulkava (2006)
*** Muistibarometri 2015 (THL ja Muistiliitto ry)

Sivu päivitetty 17.3.2017
comments powered by Disqus

MUISTILIITTO RY
Pasilanraitio 9 B, 7.krs
00240 Helsinki 

Puhelin 09 6226 200 
Sähköposti toimisto(at)muistiliitto.fi
Tarkemmat yhteystiedot »

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustettu kansanterveys-, potilas- ja omaisjärjestö. Toiminnan tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitolla on 44 jäsenyhdistystä ympäri Suomen.

Muistiliitto ry rekisteriseloste (pdf)